Käytöksen havainnointia ja luksuskauppaa – Nämä kolme ilmiötä määrittävät talousrikosten torjunnan maailmaa vuonna 2024

Voiko pankin mobiilisovellus huomata käyttäjänsä käyttäytyvän oudosti ja pysäyttää siten pankkihuijauksen? Entä miksi luksustuotteiden kauppiaat omaksuvat samoja turvaratkaisuja, joita pankit aikoinaan kehittivät? TCS:n huippuasiantuntija kertoo tuoreet havaintonsa talousrikosten torjunnan maailmasta.

Talousrikollisuus koskettaa jokaista meistä. Arviot harmaan talouden osuudesta Suomen bruttokansantuotteessa vaihtelevat Sisäministeriön mukaan noin miljardista eurosta jopa 14 miljardiin euroon.

Talousrikollisuus aiheuttaa yhteiskunnille menetettyjä verotuloja ja yrityksille taloudellisia vahinkoja, mutta myös yksilöt voivat kokea sen seuraukset kouriintuntuvasti. Kuka tahansa saattaa päätyä huijauksen uhriksi: Finanssiala ry kertoo, että suomalaisilta yritettiin huijata 76,9 miljoonan euron edestä rahaa vuonna 2023, kun vuotta aiemmin summa oli vielä 46,5 miljoonaa.

Tässä katsauksessa IT-palvelutalo Tata Consultancy Servicesin (TCS) talousrikosten compliance-neuvonannosta globaalisti vastaava Sujata Dasgupta kertoo, mitä uusia ilmiöitä hän odottaa nousevan esiin talousrikollisuuden ja niiden torjunnan maailmassa. Hän työskentelee tiimeineen muun muassa useiden pohjoismaisten pankkien kanssa talousrikosten torjuntamenetelmien kehittämiseksi.

Dasgupta nostaa esiin talousrikosten torjunnan kentältä kolme nousevaa teknologiatrendiä:

1. Käyttäytymisen havainnointi ja muut kehittyneet teknologiat tulevat osaksi talousrikosten torjuntaa

”Monella pankilla on vielä taakkanaan vanhoja järjestelmiä ja manuaalisia prosesseja. Rikosten torjunnan vaatimuksien kasvaminen on kuitenkin vauhdittanut pankkien teknologiakehitystä”, Dasgupta sanoo.

Tekoäly ja yhä kehittyneemmät data-analyysin menetelmät auttavat esimerkiksi tunnistamaan potentiaalisia rikoksia jo rikoksen tekemisen hetkellä tai hyvin pian sen jälkeen. Turvallisuutta lisäävistä ominaisuuksista esimerkiksi biometrinen tunnistautuminen sormenjäljen tai kasvonpiirteiden avulla on pankkien mobiilipalveluiden myötä monelle suomalaiselle jo arkipäivää.

Ehkäpä kiehtovin tulevaisuuden teknologia on koneoppimiseen pohjautuva epänormaalin käytöksen tunnistaminen. Sen myötä pankin mobiilisovellus voi opetella tunnistamaan käyttäjän käyttäytymisen perusteella, milloin tekeillä on jotakin epänormaalia.

Jos kansalaiselle siis esimerkiksi soitetaan huijauspuhelu ja häntä houkutellaan siirtämään rahaa, sovellus voi päätellä, että käyttäjä tekee tilisiirtoa ja puhuu samalla puhelua. Se vihjaa, että tekeillä saattaa olla puhelinhuijaus. Tällöin pankki voi tarttua huijaukseen jo huijauksentekohetkellä, jolloin rikollisille suuntautuvan tilisiirron estäminen on vielä mahdollista.

”Käytöksen tunnistamisen ratkaisuja ei ole vielä otettu käyttöön Pohjoismaissa, mutta maailmalla on käynnissä muutama kiinnostava pilotti. Toimiessaan tällainen teknologia auttaisi ehkäisemään merkittäviä määriä rikoksia. Sillä voidaan ehkäistä kansalaisiin kohdistuvia huijauksia, mutta vastaavilla menetelmillä voidaan havaita myös mahdollisia lahjonnan, korruption, rahanpesun ja jopa ihmiskaupan tapauksia”, Dasgupta kuvailee.

2. Luksuskauppa omaksuu finanssialan kehittämiä suojausmenetelmiä

Koska pankkien merkitys talousrikosten torjunnassa on ratkaiseva, viranomaiset myös sääntelevät pankkialaa paljon. Kun pankkiala on rakentanut esimerkiksi kehittyneitä tunnistautumisen ja valvonnan menetelmiä, talousrikosten tekeminen pankkien kautta on käynyt rikollisille haastavaksi – olipa kyseessä esimerkiksi rahanpesu, lahjonta, korruptio, veronkierto tai pakotteiden kiertäminen.

Tästä syystä rikolliset ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoisia tapoja toimia. Harmaata rahaa virtaa yhä enemmän esimerkiksi kiinteistöihin, luksustuotteisiin, taiteeseen, antiikkiin, harvinaisiin metalleihin, timantteihin ja koruihin.

”Kun viranomaiset tulevat yhä tietoisemmiksi arvokkaiden tavaroiden kauppaan liittyvistä haavoittuvuuksista, he alkavat kohdistaa niihin vähitellen samanlaisia valvonnan vaatimuksia kuin pankkeihin. EU, Yhdysvallat, Arabiemiraatit ja Intia ovat heränneet ilmiöön ensimmäisinä”, Dasgupta kertoo.

Esimerkiksi pankeista tuttuja tunne asiakkaasi -prosesseja on jo otettu käyttöön tiettyjä rahasummia ylittävässä kaupankäynnissä.

3. Pikamaksut tulevat ja reaaliaikainen seuranta kehittyy

Useassa maassa on jo käytössä pikamaksamisen ratkaisuja, joissa tilisiirto näkyy maksajan ja vastaanottajan tilillä reaaliajassa viikonpäivästä ja kellonajasta riippumatta – toisin kuin nykyään Suomessa käytettävissä tilisiirroissa sekä kortti- ja verkkopankkimaksuissa. Pikamaksamisen ratkaisuja on jo käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Virossa ja Isossa-Britanniassa.

Suomen Pankki ja Euroopan komissio kannustavat siirtymään pikamaksamisen teknologiaan nopeasti, sillä teknologia hyödyttää niin kuluttajia, yrityksiä, julkista sektoria kuin maksupalveluiden tarjoajiakin. Suomen Pankki valmisteleekin parhaillaan ratkaisua, jolla pikamaksaminen saadaan hyödyttämään myös suomalaista yhteiskuntaa.

Kun rahan liikkeet nopeutuvat, rikollisille suuntautuvien maksujen pysäyttäminen on luonnollisesti aiempaa vaikeampaa. Sitä silmällä pitäen Euroopan pankkiviranomainen julkaisi jo vuonna 2021 suosituksensa, joiden mukaan pankkien tulisi kehittää reaaliaikaisen valvonnan menetelmiään.

”Rikoksen estäminen tai epäilyttävän tilisiirron pysäyttäminen on helpointa rikoksentekohetkellä eikä jälkikäteen. Kun pankit omaksuvat esimerkiksi tekoälyä valvontaratkaisuihinsa, epäilyttävät tilisiirrot voidaan tunnistaa välittömästi”, Dasgupta kuvailee.

Samaan aikaan myös asiakaskokemukseen on panostettava. Yksi tekoälypohjaisten valvontaratkaisuiden tärkeimmistä kehityskohteista onkin vähentää vääriä hälytyksiä ja saavuttaa paras mahdollinen tarkkuus.