​Ruoka on herkkua, eivät karkit

Taas kerran minulla oli aamukahvi mennä väärään kurkkuun, kun suuren päivälehden ingressi huusi: Terveellinen ruoka ei riitä, jos kaapista löytyy myös herkkuja (HS 8.4.2017). En lakkaa hämmästelemästä tätä herkku-sanan väärinkäyttöä! Onko sen merkitys muka muuttunut tarkoittamaan lähinnä makeaa syötävää, karkkia, keksejä, kakkuja, jälkiruokia, jäätelöä? Suolaisista mukaan kelpuutetaan sipsit ja juomista limut. Sanan merkitys ei ole noin kapea. Herkku pitäisi määritellä viestinnässä tarkemmin, esimerkiksi makeat herkut, herkkuruuat jne.

Herkku-sanan löperöstä käytöstä voi tulla esimerkiksi lapsille sellainen kuva, että vain karkit ovat herkkua. Sehän sotii kaikkea järkevää ruokakasvatusta vastaan. Tarkoitushan on, että lapset oppivat syömään hyvää ja monipuolista ruokaa, joka on terveellistä. Eihän kukaan halua syödä tylsää ruokaa arkena ja sitten joskus palkita itseään ankeudesta ”herkuttelemalla”? Minä ainakin valmistan ja syön herkullista ruokaa aina huolella haudutetusta aamupuurosta raikkaaseen iltajogurttiin. Päiväkahvilla saatan ottaa pullan, mutta en pidä sitä sen ihmeellisempänä herkutteluna. Tärkeintä minulle on, että syömäni ateriat ovat herkullisen makuisia.

Meillä on mahdollisuus nauttia jokaisesta ateriasta ja ruokahetkestä, sillä erinomaisia raaka-aineita ei kaupasta puutu. Hyvä ruoka ilahduttaa mieltä monta kertaa päivässä. Parasta on tietenkin, jos ruuan saa nauttia kiireettömästi hyvässä seurassa. Herkullisuus ja mukava seura tekevät aterioista jopa terveellisempiä.

Kaikessa ruuanvalmistuksessa – tehtiin ruoka sitten kotona, ravintolassa tai joukkoruokailussa – pitää pyrkiä siihen, että ruoka on hyvää eli herkkua, ei mitään polttoainetta. Kun valitaan hyvät raaka-aineet, joita saa myös edullisesti, ja valmistetaan ruoka huolellisesti, siitä tulee herkullista. Esimerkiksi paistetut muikut, vihannesmunakas, kaalilaatikko, juureskeitto ja marjapuuro ovat kaikki ihania ruokia, ja listaa voisi jatkaa loputtomiin. Toki ruuanvalmistukseen kuluu jonkin verran aikaa, mutta kun laittaa ruokaa usein, kokkausvauhti kehittyy.

Nykysuomen sanakirjassa muuten määritellään herkku seuraavasti: herkku, erityisen maukkaasta ruuasta, juomasta tms.; mieliruoka. Jouluherkku. Lohi on kallista herkkua. Syövät heinäsirkkoja suurena herkkuna. Makaronilaatikko on minun herkkuani. Maisteli kahvipöydän herkkuja.

Soili Soisalo

Bloggaaja on ravitsemustietelijä ja ruokatoimittaja, äiti ja isoäiti, jonka lapsenlapset tullessaan käymään huutavat jo ovelta: ”Nälkä! Onko kalaa ja perunaa?”