Sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa on vakavia puutteita eri puolilla Suomea. Yli kolmannekselle sairastuneista ei ole tehty jatkohoidon kannalta keskeisintä LDL-kolesterolin mittausta eli potilaiden LDL-arvoja jää seuraamatta sydäninfarktin sairastamisen jälkeen.
Hyviin hoitotuloksiin pääseminen edellyttää, että järjestelmä toimii saumattomasti ensihoidosta kuntoutukseen. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten takia välimatkat yöpäivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon uhkaavat pidentyä joillakin paikkakunnilla vuodesta 2026 alkaen.
Mummodisko ry:lle on myönnetty Suomen Sydänliiton alueellinen sydänterveyden edistämisen kunniamaininta. Mummodisko-konsepti mahdollistaa ikäihmisille uudenlaisia matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia. Mummodiskon tarkoituksena on tuoda iloa ja piristystä ikäihmisten arkeen ihmisten omasta toimintakyvystä ja olosuhteista riippumatta.
Kesä tarjoaa upeat mahdollisuudet nauttia terveellisestä ruoasta ja liikunnasta ulkoilmassa, Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Luonto tarjoaa runsain mitoin mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Ulkoilu luonnossa vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja parantaa keskittymiskykyä, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa.
Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila on huolissaan lasten liikunnan vähenemisestä. Fyysisellä aktiivisuudella on merkittävä rooli lapsuuden ja nuoruuden terveyden edistämisessä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti fyysiseen kuntoon, motorisiin taitoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin, Routila kirjoittaa blogissaan.
Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydämen pumppaustoiminta pettää. Vakavaa sairautta sairastaa noin 1–2 % suomalaisista ja sen ennuste on usein huono. Lääkäriseura Duodecim on päivittänyt sairauden Käypä hoito -suosituksen. Uudessa suosituksessa sairaus on jaettu neljään vaiheeseen, joista ensimmäiseen riskivaiheeseen kuuluvat muiden muassa henkilöt, joilla on kohonnut verenpaine.
Perusasioiden äärelle on hyvä pysähtyä, myös elintavoissa. Vaikka kehitetään hienoja sovelluksia tai teknisesti nerokkaita seurantalaitteita, terveiden elintapojen ytimessä ovat edelleen ravinto, liikunta ja lepo, kirjoittaa Marjaana Lahti-Koski blogissaan.
Presidentinvaalien äänestyspaikoilla on mahdollista tukea kotimaan vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Tuhannet vapaaehtoiset toteuttavat keräyksen ympäri Suomen ja suurin osa heistä on itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Lahjoituksilla järjestetään muun muassa vertaistukea, apuvälineitä, kuntoutusta ja opaskoirien koulutusta.
THL:n julkaisema ensimmäinen kansallisen sydänrekisterin raportti on karua luettavaa. Vain reilulla viidenneksellä sairastuneista LDL-kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Joka kolmannelta ei löydy lainkaan mittaustulosta 6-18 kuukautta toimenpiteen jälkeen. Riskitekijöiden paremman seurannan lisäksi tulisi huolehtia siitä, että kaikilla sairastuneilla on mahdollisuus päästä sydänkuntoutukseen.
Kiireisen toiminnan vastapainona on tärkeää rauhoittua ja rentoutua. Kun olemme tekemättä ja suorittamatta, keho ja mieli elpyvät. Huomiomme kiinnittyy eri asioihin ja näkökykymme laajenee, Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Ruokapöytä on paikka, jossa sukujen perinteet, maut ja tarinat kohtaavat. Paikka, jossa jaamme iloja ja puramme huolia. Paikka, joka voi tuoda yhteen tuttuja ja tuntemattomiakin. Paikka, jossa ruokatottumukset opitaan ja kehittyvät. Yhteinen ateria vahvistaa ihmisten välisiä suhteita. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Suomen Sydänliitto, Suomen Elvytysneuvosto ja Hätäkeskuslaitos nostavat 16.10. vietettävän Maailman elvytyspäivän kynnyksellä esiin huolensa suomalaisten elvytysvalmiudesta. - Elvytystaito on kansalaistaito, jonka osaamisessa suomalaisilla on paljon parantamisen varaa. Vain 47 % suomalaisista saa sydänpysähdystilanteessa maallikon antamaa elvytystä, kun Euroopan keskiarvo on 58 %.
Yhdistyksissä on paljon vertaistuellista toimintaa. Suuri kunnia ja kiitos vertaistuen toteutumisesta menee itse toimijoille, koulutetuille vapaaehtoisille vertaistukihenkilöille, kirjoittaa Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila.
Suomalaisille tehdyssä kyselyssä yleisin pelon aihe oli yksinäisyys, toisena se, että elämästä puuttuisi merkityksellisyys. Myös läheisen sairastumisen tai menettämisen pelko oli yleistä. Sydänliiton koulutetut vertaistukihenkilöt auttavat samankaltaisessa elämäntilanteessa olevaa, Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa blogissaan.
Sydänliitto selvitti laajalla kyselytutkimuksella (N=825), miten sydämen vajaatoimintaa sairastavat kokevat saamansa hoidon tuen. Vastaavaa, koko Suomea kattavaa selvitystä ei ollut aiemmin toteutettu.
Jokainen ihminen – iso ja pieni, nuori ja vanha – ansaitsee kannustusta ja rohkaisua liikuntaan, kirjoittaa Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski.
Teemme kovasti työtä sen eteen, että sairastuneille olisi tarjolla katkeamatonta hoitoa ja Sydänliiton palvelut löytyisivät helposti auttamaan jokaista sairastunutta. Sydäntyö on nyt erityisen tärkeää, meidän tehtävämme on olla tukemassa uutta terveydenhuoltojärjestelmäämme toimimaan entistä paremmin, Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila kirjoittaa blogissaan.
Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kirjoittaa blogissaan Sitran julkaisemista vuoden 2023 megatrendeistä. "Vaikka tulevaisuus voi näyttää epävarmalta ja herättää pelkojakin, se ei kuitenkaan ole ennalta määrätty. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa" Lahti-Koski kirjoittaa.
Vaikka syksyinen sää muistuttaa tulevasta talvesta, luonnossa ja omassa tutussa lähiympäristössä liikkuminen piristää, Sydänliiton puheenjohtaja Panu Routila muistuttaa blogissaan.
Sydänliitto edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Toimimme monipuolisesti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Olemme noin 60 000 jäsenen sydänyhteisö, joka on järjestäytynyt 205 paikalliseen sydänyhdistykseen, 15 alueelliseen sydänpiiriin ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ry ja Karpatiat ry).
Oltermannintie 8
00620 Helsinki
Finland