Katsaus digitalisaatioon: Näin korona vauhdittaa yritysten digitalisaatiota

Korona-aikana digivalmius määrittää yritysten menestystä

Käsillä oleva pandemia seisautti maailman ja pakotti sen kiinnittämään kaiken huomion koronaviruksen taltuttamiseen. Paraikaa niin terveydenhuolto, viranomaiset kuin tutkijatkin kamppailevat virusta vastaan, jotta elämä pääsisi palaamaan mahdollisimman pian tavallisiin uomiinsa. Tietoa siitä, miltä koronan jälkeinen talous näyttää, ei kuitenkaan ole kellään.

Vaikka talouden näkymät ovat epäselvät, digitaalisuuteen panostaneet organisaatiot tulevat todennäköisesti selviämään tilanteesta, jos ei kuivin jaloin, niin ainakin vähemmin vesivahingoin.

Kokonaistilanne näyttää kuitenkin synkältä, ja Maailmanpankin ennusteen mukaan maailmantalous kutistuukin tänä vuonna ensi kertaa sitten vuoden 2008–2009 finanssikriisin. Useat ajatushautomot ovat puolestaan ennustaneet IT-investointien vähenevän 2,7–5 prosentilla.

Nopea taloudellinen taantuma ja horisontissa häämöttävä uusi koronan jälkeinen aika ovat kirvoittaneet erilaisia näkemyksiä siitä, millaiset tekijät auttavat yrityksiä selviämään hankalassa tilanteessa. Näyttää siltä, että yrityksen kyky tehostaa toimintaansa on nyt entistäkin ratkaisevammassa osassa: samalla kun yritysten tulisi vähentää menojaan, olisi niiden myös lisättävä tuottavuuttaan.

Eräs ratkaisu tähän hankalaan yhtälöön on etätyön mahdollistaminen myös koronan jälkeen. Etätyöskentely säästää paitsi toimiston vuokrakustannuksissa myös vähentää matkustamisesta syntyviä kuluja, kun ihmiset voivat työskennellä ja kokoustaa virtuaalisilla alustoilla. Tällainen harppaus kohti tehokkuutta tulisi todennäköisesti kiihdyttämään myös IT- ja liike-elämän prosessien automaatiota.

Toinen yrityksiä kannatteleva tekijä on digitaalisiin investointeihin panostaminen.

Nykytilanteessa on erityisen tärkeää, että yritykset tekevät digitaalisia ratkaisuja kokonaisuuden huomioiden. Infrastruktuurin ja alustojen tulee muuttua joustavimmiksi, jotta muuttuviin tarpeisiin mukautuminen nopeutuu. Myös tarve pilviteknologialle, mikropalveluille ja as-a-service-tyyppisille vuokramuotoisille palveluille tullee kasvamaan.

Nykyisessä tilanteessa yritysten on erittäin tärkeä investoida tietoturvaan, sillä koronakriisin aikana tietoturvahyökkäykset ovat kasvaneet roimasti. Uudessa normaalissa organisaatioiden onkin välttämätöntä panostaa olemassa olevien digitaalisten ekosysteemien vahvistamiseen ja ryhtyä hyödyntämään rohkeasti tekoälyä ja koneoppimista sekä 5G:n, pilven, IoT:n ja kvanttitietokoneiden kaltaisia teknologioita.

Lue lisää digivalmiudesta koronan aikaan: https://www.tcs.com/perspectives/articles/after-covid-19-digital-capabilities-will-determine-success

Oikea hetki 5G:n laajalle käyttöönotolle ja terveydenhuollon uudistamiselle on nyt

WHO:n huolestuttavan tiedon mukaan jopa 40 prosentissa maailman maista on alle yksi lääkäri 1000 asukasta kohden. Sairaaloiden kapasiteetti herättää huolta myös petipaikkojen vuoksi, sillä Maailman terveysjärjestön mukaan paikkoja on vähemmän kuin 18 jokaista 10 000 asukasta kohden (data: 2005–2015).

Koronakriisin luoma paine terveydenhuoltoa kohtaan on osoittanut tilanteen kestämättömäksi. Ratkaisuja voidaan onneksi etsiä 5G-teknologian mahdollistamista etäpalveluista ja niin kutsutusta telelääketieteestä, jolla tarkoitetaan potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kohtaamista toisistaan etäällä.

Telelääketieteen eduiksi voidaan katsoa muun muassa:

• Välitön pääsy potilas-, laboratorio- ja kuvantamistietoihin
  Nopea tiedonsiirto mahdollistaa myös korkealaatuiset videotapaamiset potilaiden ja hoitotahojen välillä paikasta riippumatta. Mahdollisuus etätapaamisiin on tärkeä erityisesti koronapandemian aikaan, jolloin fyysisiä tapaamisia tulee välttää.
• Potilaan reaaliaikainen etämonitorointi

IoT:n ja 5G:n käyttö mahdollistavat potilaiden etämonitoroinnin sekä diagnoosin tekemisen ja hoito-ohjeistuksen ilman fyysistä tapaamista.

• Terveydenhuollon saatavuuden paraneminen syrjäseuduilla
  5G-, AR- ja VR-teknologiaa sekä videokuvaa ja dataa kerääviä laitteita voidaan jatkossa hyödyntää syrjäseuduilla asuvien ihmisten hoidossa. Teknologian avulla myös hoitohenkilökunta voi tarvittaessa avustaa toisella puolella maapalloa tehtävässä operaatiossa. Telelääketieteen on arveltu voivan vähentää ajan saatossa myös terveydenhuollon kustannuksia.

Lue lisää 5G:n mahdollisuuksista terveydenhuollossa:
https://www.tcs.com/blogs/covid-19-hastens-the-need-for-5g-healthcare-disruption

Korona muuttaa pankkialaa

Käsillä oleva pandemia on pakottanut yritykset tekemään muutoksia toimintaansa, eivätkä pankitkaan ole säästyneet ylimääräiseltä päänvaivalta. Tähän saakka useimmat niistä ovat luottaneet digipalveluihinsa, mutta koronatilanteen aiheuttama kuormitus on laittanut pankit pohtimaan verkkopalveluidensa kestävyyttä. Myös rikolliset ovat pyrkineet hyötymään tilanteesta tekemällä huijauksia ja kalastelemalla asiakkaiden tietoja.

Jo ennen koronaa monet pankit ovat kamppailleet erilaisten ongelmien, kuten pienenevien voittomarginaalien sekä sääntelyyn mukautumisen kanssa. Myös vasta toimintansa aloittaneet verkkopalveluihin nojaavat pankit (challenger banks) ovat luoneet perinteisille pankeille painetta.

Mitä siis perinteiset pankit voisivat tehdä lisätäkseen kilpailukykyään?

• Yksi ratkaisu on keskittyä digitaalisten innovaatioiden luomiseen, sillä suuri osa asiakkaista haluaa hyödyntää digipalveluita pankissa asioimisen sijaan. Koska paikallisten toimipisteiden rooli pienenee jatkuvasti, on pankkien mietittävä kokonaisvaltaista strategiaansa uudelleen sekä pohdittava, luovatko toimipisteet tarvittavaa tuottoa.
• Asiakaspalvelun merkitys korostuu epävarmoina aikoina. Pankkien tulisikin kehittää asiakaspalveluaan ja ottaa käyttöön uusia älykkäitä ratkaisuja, kuten virtuaalisia palvelupuhelimia, chattibotteja sekä hyödyntää sähköpostiautomaatiota asiakkaiden laadukkaan palvelun takaamiseksi. Tällaisten palveluiden volyymia on helppo säätää kysynnän mukaan. Älykkään teknologian hyödyntäminen helpottaa asiakkaiden proaktiivista palvelemista, jolloin suorat yhteydenotot pankkiin vähenevät.
• Pankit ovat yhä varsin riippuvaisia manuaalisista tehtävistä, ja siksi niiden tulisikin pohtia toimintamalliensa uudistamista. Huolellisella asiakaspolun kartoituksella voidaan tunnistaa kohdat, joita olisi mahdollista yksinkertaistaa tai automatisoida. Matalakustanteisten toimintamallien käyttöönotto ja alueellinen hajauttaminen ovat keinoja, joiden avulla niin kuluja kuin riskejäkin voidaan vähentää.

Nykyisin finanssiteknologia ja teknologian suuryritykset syövät markkinaosuutta, joka perinteisillä pankeilla ennen oli. Pankkeja uhataankin nyt monesta suunnasta, ja ne joutuvat toden teolla kamppailemaan säilyttääkseen asiakkaansa. Tästä syystä niiden tulee ottaa kaikki hyöty irti niiden tärkeimmästä edusta – luottamuksesta – sekä säätää strategiansa ja prioriteettinsa kohdilleen.

Lue lisää pankkialan sopeutumisesta uuteen normaaliin TCS:n blogista: https://www.tcs.com/blogs/how-the-covid-19-outbreak-will-change-retail-banking-as-we-know-it