​Urheilija selviää sydänpysähdyksestä

Aktiivinen liikunta lisää tunnetusti riskiä saada äkillinen sydänpysähdys välittömästi urheilusuorituksen jälkeen. Ruotsalaistutkijat ovat nyt kuitenkin havainneet, että liikuntaa harrastaneet selviävät sydänpysähdyksestä muita selvästi todennäköisemmin.

Tutkijat poimivat kansallisesta elvytysrekisteristä kolmelta alueelta kaikki potilaat, jotka olivat vuosina 2011–2015 saaneet sairaalan ulkopuolella elvytystä sydänpysähdykseen. Alueiden väestöpohja oli runsaat kaksi miljoonaa. Tutkimusaikana äkillisiä sydänpysähdyksiä kirjattiin runsaat 1 800, joista vajaat 140 eli 7,5 prosenttia sattui liikuntasuorituksen jälkeen.

Yli puolet liikunnan yhteydessä sairastuneista oli elossa kuukauden kuluttua, kun taas muualla sairastuneista elossa oli vain vajaa viidennes. Liikunnalliset potilaat olivat muita kymmenkunta vuotta nuorempia. He saivat sydänpysähdyksen useammin muiden ympäröimänä ja näin myös välitöntä maallikkoelvytystä. Sydäniskuria käytettiin yli viidenneksellä urheilleista potilaista, kun tavallisessa joukossa näin oli vain vajaalla viidellä prosentilla.

Tutkijat korostavat päätelmissään, että liikuntasuorituksen jälkeisen sydänpysähdyksen merkitsevästi paremman ennusteen sanelevat ympäröivät olosuhteet. Selviämiseen vaikuttaa kuitenkin myös se, että näillä potilailla sydänpysähdys tulee sydänsairauden varhaisemmassa vaiheessa, nuoremmalla iällä ja laukaisijana on nimenomaan liikunta.

Tutkimus julkaisitiin European Journal of Preventive Cardiology -lehdessä.