SOSTE tenttasi EU-vaaliehdokkaita ja julisti tavoitteet Hyvinvointitalouden Eurooppaan

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE julkaisi järjestöjen tavoitteet toukokuun EU-vaaleihin. Järjestöt painottavat, että vakaiden olojen ja vakaan taloudenkin edellytyksenä on tavallisten ihmisten hyvinvointi. SOSTE kutsui myös puolueiden valitsemat eurovaaliehdokkaat sosiaali- ja terveysjärjestöjen paneelikeskusteluun.

Eriarvoisuus ja köyhyys EU:n uhkana

Paneeliin osallistuivat Johannes Koskinen SDP:stä, Erkki Virtanen Vasemmistoliitosta, Mikael Pentikäinen Keskustasta, Sirpa Pietikäinen Kokoomuksesta, Marcus Rantala RKP:stä, Anni Sinnemäki Vihreistä, Tiina Tuomela Kristillisdemokraateista ja Mauno Vanhala Perussuomalaisista. Eriarvoistuminen, köyhyys ja työttömyys nousivat esiin keskeisinä eurovaaliehdokkaita askarruttavina kysymyksinä. Pietikäinen nosti keskeisimmäksi terveysriskiksi paikalleen jämähtäneisyyden ja tekemättömyyden, jotka estävät tehokkaan puuttumisen terveyden riskitekijöihin.

Ehdokkaat olivat varsin yksimielisiä sekä Euroopan talouden ja työllisyyden kuntoon laittamisen että tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun tärkeydestä, mutta käsitykset poikkesivat sen suhteen, mikä on ensisijaista ja millä toimenpiteillä tavoitteisiin parhaiten päästään.

Esimerkiksi Koskinen, Pietikäinen ja Sinnemäki olivat valmiita tiivistämään integraatiota perusturvan parantamiseksi, kun muut epäilivät integraation tuovan Suomelle haitallista sääntelyä ja pitivät Suomen järjestelmää muusta Euroopasta poikkeavana. Mm. Pentikäinen ja Rantala olivat myös sitä mieltä, että parantamalla taloutta ja työllisyyttä turvataan parhaiten myös sosiaalipolitiikan kestävyys.

Sinnemäen mielestä sosiaaliset kysymykset pitää ottaa talouspoliittiseen päätöksentekoon, mutta hän jättäisi toteutuksen kansalliselle tasolle. Tuomela vaikuttaisi lasten asemaan ottamalla lapsiin kohdistuvat vaikutukset arviointiin ja myös budjetointiin. Pietikäinen ja Sinnemäki vastasivat Vanhalan esiin nostamaan kilpailutukseen ja isojen monikansallisten yritysten tuloon mm. terveydenhuollon toimijoiksi. Heidän mielestään EU:n kilpailusäännöksiä käytetään Suomessa usein verukkeena ja käsikassarana, vaikka suurin osa paineista tulee kotimaasta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen EU-vaalitavoitteena:

Hyvinvointitalouden Eurooppa – hyvinvoivat ihmiset, hyvinvoiva talous

• Hyvinvointi on vakaiden olojen edellytys
• Perusoikeudet ovat sosiaalisen Euroopan perusta
• Hyvinvointi-investoinnit ovat hyvää taloudenpitoa
• Terveys luo mahdollisuuksia, koulutus ja tutkimus uudistumiskykyä
• Kansalaisten luottamus on demokraattisen vallankäytön edellytys
• Kaikenikäiset kansalaiset ovat hyvinvoinnin tekijöitä
• Järjestökentällä on keskeinen rooli hyvinvoinnin turvaamisessa

Perusoikeuksien kunnioittaminen, työllisyyden parantaminen ja työelämän pelisääntöjen kunnioittaminen vahvistavat SOSTEn mukaan ihmisten luottamusta Euroopan unioniin. Taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittaminen vahvistaa yhteiskuntaa sekä sosiaalisesti että taloudellisesti.

Järjestöt varoittavat yksiviivaisen leikkauspolitiikan vaaroista ja korostavat hyvinvointi-innovaatioiden merkitystä yhteiskuntarauhaa uhkaavien ongelmien, köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Vakaa ja turvallinen tulevaisuus rakentuu sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä hyvästä taloudenpidosta ja pitkäjänteisistä hyvinvointi-investoinneista eli hyvinvointitaloudesta.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen mielestä terveys on EU:n vapaita sisämarkkinoita tärkeämpää ja esimerkiksi alkoholi- ja tupakkatuotteiden vienti- ja tuontimääräysten kohdalla. Myös alan koulutusta ja tutkimusta on lisättävä, sillä niin luodaan edellytyksiä uudistaville innovaatioille.

Järjestöt haluavat EU:n päätöksenteon lähemmäs kansalaisia mm. lisäämällä kansalaisjärjestöjen osallisuutta.

Väestön ikääntyminen koskee koko Eurooppaa, mutta erityisesti Suomea. Järjestöjen mielestä meillä on järjestelmiä, jotka kelpaavat malliksi muillekin, kuten työeläkejärjestelmä, mutta myös opittavaa muualta esimerkiksi ikääntyvien terveydenhuollon ja hoivan toteutuksissa. Työn ja työllistävien toimien merkitys korostuu sekä köyhyysloukkujen ja syrjäytymisen ehkäisyssä että hyvinvoinnin tekijänä.

SOSTEn vaaliteeseillä tavoitellaan sosiaali- ja terveysjärjestöille työmarkkinajärjestöjä vastaavaa konsultatiivista asemaa. Järjestöjen lisäarvo kokonaishyvinvoinnille ja -taloudelle on niiden mielestä merkittävästi suurempi kuin niiden nykyinen painoarvo keskeisissä neuvottelupöydissä.