Tornionlaakson neuvoston kannanotto rajat ylittävien liikenneyhteyksien kehittämiseksi, vuosikokous 2024

Tornionlaakson neuvosto on edunvalvonta- ja yhteistyöorganisaatio, joka muodostuu 15 jäsenkunnasta Ruotsin, Suomen ja Norjan raja-alueella. Suomesta jäseniä ovat Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Kittilä ja Enontekiö, Ruotsista Haaparanta, Övertorneå, Pajala ja Kiiruna sekä Norjasta Omasvuono (Storfjord), Kaivuono (Kåfjord), Raisi (Nordreisa) ja Yykeä (Lyngen).Tornionlaakson neuvoston vuosikokous haluaa nostaa esiin tiiviin, rajat ylittävän yhteistyön Pohjoiskalotin alueella sekä kolmen maan tarjoamat mahdollisuudet.

Tornionlaakson neuvoston vuosikokous 22. toukokuuta 2024 painottaa Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksille Tornionlaakson keskeistä sijaintia Suomen huoltovarmuuden, maidemme pohjoisten alueiden vihreän siirtymän ja tärkeiden kaivosten sekä Nato-yhteistyön ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta. Suomen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, Norjan liikenneministeri Jon-Ivar Nygård ja Ruotsin infrastruktuuriministeri Andreas Carlson allekirjoittivat 30.4.2024 Narvikissa julkilausuman liikennejärjestelmän kehittämisestä. Maat sopivat tehostavansa ja syventävänsä yhteistyötään liikennejärjestelmän suunnittelussa rajat ylittävien hankkeiden edistämiseksi. Yhteinen julkilausuma vahvistaa entisestään Tornionlaakson alueen merkitystä sekä tukee raja-alueen kuntien tavoitteita tärkeiden rajat ylittäväien liikenneyhteyksien kehittämiseksi.

Suomen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen linjaus yhteisistä tavoitteista vahvistaa itä-länsi-suuntaisia liikenneyhteyksiä ja erityisesti raideliikennettä sekä panostaa TEN-T luokitellun valtatie 21 / E8 tien kunnostamiseen Torniosta Tromssaan, tukevat Tornionlaakson neuvoston edunvalvonnan tavoitteita. Rajat ylittävä henkilöjunaliikenne Suomesta Ruotsiin Tornion ja Haaparannan kautta on mahdollista aloittaa jo tämän vuoden puolella. Suomessa Lapin liitto ja Ruotsissa Region Norrbotten ovat yhteisesti nostaneet esiin itä-länsi-suuntaisen ratayhteyden tärkeyden Svappavaara-Pajala-Kolari-Kittilä-Sodankylä välillä. Tämän uuden yhteyden avulla vahvistetaan itä-länsi-suuntaisia liikenneyhteyksiä, jotka ovat merkittäviä niin siviiliväestön, elinkeinoelämän kuin puolustusvoimien tarpeiden näkökulmista. Tornionlaakson neuvoston vuosikokous esittää, että selvitystyö koskien tätä uutta itä-länsisuuntaista ratayhteyttä käynnistetään kummassakin maassa viivyttelemättä. Tämän lisäksi on välttämätöntä vahvistaa Kiiruna-Narvik välisen Malmiradan / Ofotenradan kapasiteettia.

TEN-T luokiteltu valtatie 21 / E8 on tällä hetkellä tärkein liikenneyhteys Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan välillä ja tien merkitys huoltovarmuuden osalta on korostunut entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tornionlaakson neuvoston vuosikokous painottaa, että päätöksiä tien kunnostamisesta ei ole syytä lykätä tulevaisuuteen, vaan muuttuneeseen maailmantilanteeseen on pystyttävä reagoimaan nopeasti. Geopoliittisen tilanteen muuttumisen johdosta kaikkien kolmen maan pohjoisten liikenneyhteyksien merkitys on kasvanut ja tulee tulevaisuudessa kasvamaan entisestään.

Selvitystyö koskien Pohjois-Norjan rataa on käynnissä. Osana selvitystyötä on tärkeää, että Norjan ja Suomen hallitukset yhteistyössä ottavat uudelleen tarkasteluun Norjan ja Suomen yhdistävän Kolari-Skibotn ratayhteyden. Pohjoisen kasvava rooli merkittävien investointien kannalta on nähtävissä kaikissa kolmessa maassa. Pohjois-Ruotsi yhdessä Suomen Lapin ja Norjan Tromssan ja Finnmarkin kanssa muodostavat yhteisen elinkeino- ja työmarkkina-alueen. Kaivosteollisuus, matkailu, metsäteollisuus, kalateollisuus sekä vihreä siirtymä ja pohjoiseen suunnitellut tuulivoimapuistot sähköntuotannon lisäämiseksi ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä panostuksia. Mittavat investoinnit edellyttävät lisää työvoimaa eli asukkaita alueelle. Toimiva infrastruktuuri ja rajat ylittävät liikenneyhteydet ovat merkittävä vetovoimatekijä. Tornionlaakson neuvoston vuosikokous pitää erittäin tärkeänä, että maidemme hallitukset varautuvat mahdollisiin tuleviin tarpeisiin ja selvittävät myös Norjan ja Suomen yhdistävää raideliikenneyhteyttä. Huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmista on panostettava useampaan ratayhteyteen Pohjois-Norjan strategisesti tärkeisiin satamiin.

Puutteelliset ratayhteydet ja huonokuntoiset valtatiet muodostavat väistämättä isoimman pullonkaulan ja esteen Tornionlaakson ja koko pohjoisen alueen kehitykselle. Tornionlaakson alue rajat ylittävien rautatie- ja tieverkostojen osalta on tämän merkittävän alueen solmukohta. Tornionlaakson elinkeinoelämä ja asukkaat hyödyntävät jo nyt rajat ylittävää liikenneverkostoa, rautatieyhteyksiä, lentokenttiä, tieverkostoa ja satamia. Pohjoismaiden ministerineuvoston tavoitteena on entisestään edistää rajat ylittävää liikkuvuutta ja niin Ruotsin, Suomen kuin Norjankin on otettava alueen merkitys entistä paremmin huomioon. Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet ovat kestävän kehityksen tae pitkien etäisyyksien Pohjoisessa.

Tornionlaakson neuvoston vuosikokous pyytää Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksia näkemään pohjoisen merkityksen isommassa mittakaavassa ja tekemään rohkeita päätöksiä.

Tornionlaakson neuvoston vuosikokouksen puolesta

22. toukokuuta 2024

Roland Kemppainen Terje Olsen Johanna Koivumaa

puheenjohtaja, Övertorneå 1. varapuheenjohtaja, Raisi 2. varapuheenjohtaja, Kolari