Toiminnankehittäminen liian usein noviisikonsulttien käsissä

Koko julkishallinnon pitää sujuvoittaa toimintaansa ja parantaa palvelujen saatavuutta. Tätä varten on tehtävä kokonaisvaltaista toiminnan kehittämistä, jota ohjeistetaan julkishallinnon suosituksessa JHS179 Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen. Siihen myös velvoittaa laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, jota myös lyhyesti tietohallintolaiksi nimitetään.

Mutta, mutta… Onko kentällä tarvittavaa osaamista? Vastaus: on ja ei. Osalla työtä ohjaavista on tarvittava tietämys ja osaaminen, mutta tarve työtä ohjaaville konsulteille on suuri. Tällä hetkellä sikiää kaikenlaista kokonaisarkkitehtuurikonsulttia, jotka ovat ehkä käyneet lyhyen kurssin mahdollisen sertifikaatin kera. Varsinainen syvempi osaaminen kuitenkin puuttuu, ja yhtenä syynä on korkeakoulutasoisen koulutuksen puute.

Suomessa koulutetaan kokonaisarkkitehtuuriin liittyviä asioita joissakin yliopistoissa, mutta useimmiten laajemmat koulutusohjelmat puuttuvat. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa ei ole yhtään professuuria kokonaisarkkitehtuurista. Niinpä syvempi osaaminen ja taustojen ymmärtäminen puuttuu monelta kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä ohjaavalta.

Toki käytännön työssäkin oppii, mutta nykyisessä tilanteessa, jossa pitäisi saada aikaan nopeasti oikeita ratkaisuja, tällainen noviisin opettelu voi tulla kalliiksi väärien ratkaisujen takia.

Kokonaisarkkitehtuurin osaamisyhteisö (KAOS) onkin huolissaan tilanteesta ja on laatinut lausunnon ’Osaamisella tuottavuusongelman kimppuun’, jonka Tietotekniikan liitto (TTL) on toimittanut asianomaisille tahoille.

Valtiovarainministeriön tarjoama kokonaisarkkitehtuurikoulutus antaa yleiskuvan siitä, mitä pitäisi tehdä. Se on kuitenkin vain perustason kurssitusta, joka antaa pohjan asioiden ymmärtämiselle, mutta ei takaa syvempää osaamista.

Osaamisvaje on siis todellisuutta ja sille on tehtävä jotakin!

Tarja Raussi
Systeemityön ja kokonaisarkkitehtuurin asiantuntija
Tieturi