Näönmuutokset

Lasten näöntarkkuuden heikentyminen johtuu yleensä likitaitteisuudesta. Tällöin kaukana olevat kohteet, kuten bussien numerot näyttävät utuisilta. Muutos alkaa kehittyä tavallisesti noin 10 vuoden iässä, joskus jopa aikaisemmin.

Lähinäön heikkeneminen alkaa useimmilla noin 40 vuoden iässä. Tällöin puhutaan aikuisnäöstä.

Kouluikäisten näkö

Kouluikäisen näkö kannattaa tarkistuttaa vuosittain. Kasvavan lapsen näkökyky saattaa heiketä huomaamatta ja lyhyessäkin ajassa. Lapsi ei välttämättä tiedosta näkevänsä huonosti; näön heikkeneminen saattaa oireilla vain päänsärkynä.

Alentunut näöntarkkuus hankaloittaa korjaamattomana lapsen elämää niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Näkökyky on saattanut heiketä jo usean vuoden ajan, ja näöntarkkuuden hidasta huononemista on vaikea huomata. Vastuu näöntarkastuksista jää usein vanhemmille, sillä kouluissa tarkastusten väli venyy usein pitkäksi.

Heikentyneen näkökyvyn tunnistaminen
Kotona vanhemmat voivat tarkkailla lapsen television katselua. Lapsi saattaa katsoa televisiota hyvin läheltä, koska kauempaa ei näe. Lievää pitkätaittoisuutta voi sen sijaan olla vaikeampi havaita, koska lapsen silmä kykenee itse korjaamaan lähellä olevan kuvan tarkaksi. Oireena saattaa olla haluttomuus lukea, koska silmät rasittuvat ylimääräisestä lihastyöstä. Lapsi saattaa valittaa myös päänsärystä tai aroista silmistä.

Lasten näöntarkkuuden heikentyminen johtuu yleensä likitaitteisuudesta, eli lapsi näkee hyvin lähelle, mutta kaukana olevat kohteet näyttävät utuisilta. Lapsi saattaa yrittää nähdä paremmin siristelemällä silmiä. Näkeminen vaatii ylimääräisiä ponnisteluja ja keskittymiskyky saattaa herpaantua häiriköimiseksi. Häiriötä aiheuttaa myös jatkuva vierustoverin muistiinpanojen vilkuilu.

Yli 8-vuotiaat voivat käydä optikolla
Mikäli näkökyvyssä epäillään tapahtuneen muutoksia, kannattaa ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan. Jos yli 8-vuotiaan esitarkastuksessa ilmenee tarvetta jatkotutkimuksiin, voi kouluterveydenhoitaja lähettää koululaisen optikolle näöntutkimukseen.

Aikuisnäkö

Mitä on aikuisnäkö?
Fyysisestä vanhenemisesta johtuvat silmän muutokset kestävät koko aikuisiän. Noin 20-vuotiaana silmän sisällä oleva mykiö eli linssi alkaa hiljalleen menettää vetreyttään. Näön tarkentamista säätelevän silmän linssin elastisuus menettää kimmoisuuttaan ja tämän seurauksena lähelle näkeminen vähitellen heikkenee.

Milloin ja miten oireilee?
Käytännössä lähinäön heikkeneminen oireilee vasta yli 40-vuotiaana. Katsottaessa vuoronperään kauas ja lähelle, huomaa tarkentumiseen menevän pidemmän aikaa kuin ennen. Silmät rasittuvat, koska linssin ympärillä oleva sädelihas yrittää kompensoida linssin elastisuuden vähenemistä. Rasittuminen tuntuu silmien väsymisenä ja päänsärkynä. Tarkka lähietäisyydelle näkeminen hankaloituu. Jotta näkisi tarkemmin, katsottavaa kohdetta joudutaan viemään etäämmälle. Vaikeus nähdä lähelle korostuu heikossa valaistuksessa ja usein myös työpäivän loppupuolella.

Kenellä on aikuisnäköä?
Silmässä tapahtuvat muutokset tulevat kaikille huolimatta siitä, onko henkilöllä käytössä miinuslasit, pluslasit vai onko henkilön näkö virheetön. Yksilöllisistä eroista johtuen aikuisnäön alkamisaikaa on vaikea määritellä. Kaikilla kuitenkin linssin elastisuus heikkenee vähitellen, ainoastaan sen vaikutus tuntuu eri ihmisillä erilailla riippuen silmän taittovirheestä. Tätä fyysiseen vanhenemiseen liittyvää ilmiötä kutsutaan aikuisnäöksi. Aikaisemmin puhuttiin ikänäöstä.

Silmän taittovoimaa korjaavalla laserleikkauksilla ei voida estää aikuisiässä tapahtuvaa lähinäön heikkenemistä. Laserleikkauksessa silmän sarveiskalvon muotoa muutetaan, joten leikkauksen vaikutus ei ulotu silmän linssiin. Näin ollen myös silmänsä laserleikanneet tarvitsevat yli 40-vuotiaana lähinäkemistä auttavat lasit. Myöskään silmien lihasten harjoittaminen ei ehkäise näön heikkenemistä.

Mistä sitten apua?
Lähinäkemiseen saadaan apua erilaisilla linssiratkaisuilla ja piilolaseilla. Korjauksen tarve lisääntyy silmän oman mukautumiskyvyn heiketessä. Noin 50-vuotiaan lähinäköä joutuu korjaamaan vahvemmilla linsseillä muutaman vuoden välein, mutta noin 60 vuoden iästä lähtien lähinäkö ei enää merkittävästi muutu.

Tavallisimmat vaihtoehdot näönkorjaukselle ovat yksiteholasit, kaksiteholasit ja moniteholasit. Myös piilolaseilla voi tänä päivänä korjata aikuisnäköä.

Lähde: Optisen Alan Tiedotuskeskus