SEB:n talousennuste: Pehmeä lasku velkojen ja geopolitiikan varjossa

Maailmantalous hidastuu, mutta eri puolilla maailmaa eri tahtiin. Alhaisempi inflaatio, korkea työllisyys ja nousevat reaalipalkat tukevat edelleen pehmeää laskua. Ohjauskorot ovat saavuttaneet huippunsa, ja Yhdysvaltain keskuspankki aloittaa koronlaskusyklinsä ensi vuoden puoliväliin mennessä. Tämä edistää maltillista elpymistä ennustejakson loppupuolella. Samaan aikaan geopoliittiset levottomuudet aiheuttavat kasvavia riskejä. Toinen epävarmuustekijä on se, miten hyvin taloudet - ja rahoitusjärjestelmä - kestävät yhä tiukkenevia rahoitusehtoja.

- Lähi-idän sota lisää jo ennestään epävarmaa geopoliittista tilannetta, jossa on useita käynnissä olevia konflikteja ja paljon inhimillistä kärsimystä. Sen läheisyys öljyntuottajamaiden kanssa on riskitekijä, mutta pääskenaariomme on, että sodan taloudelliset seuraukset jäävät vähäisiksi. Epävarmuus maailmanlaajuisesta yhteistyöstä, kaupasta ja ilmastonmuutoksesta vaikuttaa maiden ja yritysten käyttäytymiseen ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Kaikki sopeutuvat uuteen maailmaan. Vaikka äkilliset vaihtelut kauppavirroissa ovat epätavallisia, nyt näemme esimerkiksi, että Yhdysvaltojen tuonti Meksikosta on ylittänyt tuonnin Kiinasta, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.

Maailmanlaajuinen kasvu kolme prosenttia kolmen vuoden ajan

Viimeisimmät tilastot tukevat SEB:n ekonomistien näkemystä siitä, että talouden syvä taantuma voidaan välttää. Kiinan talousnäkymät ovat parantuneet jonkin verran, ja kehittyvien markkinoiden taloudet kestävät suhteellisen hyvin. Talouden hidastuminen 38:ssa pääosin vauraassa OECD-maassa on selvää, mutta epätasaista. Yhdysvaltojen kasvu on jälleen yllättänyt positiivisesti, mutta sen odotetaan hidastuvan vuodenvaihteen tienoilla. Euroalueella kasvuluvut ovat jo nollan tuntumassa. Seuraavat vuosineljännekset ovat heikkoja, mutta sekä Yhdysvallat että euroalue välttävät taantuman. Kaiken kaikkiaan OECD-maiden BKT:n kasvu hidastuu tämän vuoden 1,6 prosentista 1,2 prosenttiin ensi vuonna, minkä jälkeen kasvu elpyy 2 prosenttiin vuonna 2025. Maailmanlaajuinen BKT kasvaa maltillisesti 3 prosenttia vuodessa vuosina 2023–2025.

Monimutkainen rahapoliittinen tasapainoilu

Vaikka kasvu pysyy vielä jonkin aikaa normaalia alhaisempana, nopeiden koronnostojen ja inflaatiosokin vaikutus on toistaiseksi ollut yllättävän vähäinen. Vahvat työmarkkinat, kotitalouksien jäljellä olevat säästöpuskurit ja koronapandemian jälkeen hyvin täyttyneet yritysten tilauskirjat ovat osaltaan vaikuttaneet lievään hidastumiseen. SEB:n ekonomistit odottavat kuitenkin, että nämä voimat hiipuvat. Pitkien joukkovelkakirjalainojen korkojen nousu loppukesän ja alkusyksyn aikana kiristi osaltaan rahoitusehtoja keskuspankkien nostosyklin loppuvaiheessa.

- Nopeasti laskeva inflaatio ja Euroopan talouden äkkipysähdys ovat lisänneet markkinoiden odotuksia Yhdysvaltojen ja euroalueen koronleikkausten alkamisesta mahdollisesti jo ensi keväänä. Toiveet nopeista koronlaskuista ovat painaneet pitkiä korkoja voimakkaasti alaspäin viime viikkoina sekä antaneet vauhtia osakemarkkinoiden nousulle. Epävarmuus kasvunäkymistä sekä inflaatioon edelleen liittyvät epävarmuudet viittaavat siihen, että tulevina kuukausina on syytä varautua markkinoiden voimakkaaseen heilahteluun sekä mahdollisiin takaiskuihin, sanoo SEB:n Suomen päästrategi Jussi Hiljanen.

Voivatko inflaatiodynamiikan erot muuttaa keskuspankkien koronlaskujen järjestystä?

- Inflaatiovauhdin jatkuva lasku kohti 2 prosenttia on ennusteemme kannalta ratkaisevaa. Inflaation vauhdittajat, erityisesti energia ja tavarat, ovat selvästi menettäneet vauhtia. Palvelusektori on sen sijaan kestänyt paremmin. Kun kysyntä laskee laajemmin ja työmarkkinat viilenevät, palkkapaineet vähenevät. Tämä auttaa pohjainflaatiota saavuttamaan tavoitteensa vuoden 2025 lopulla, Hiljanen toteaa.

Koska kustannuspaineet ovat korkeammat kuin pandemiaa edeltävinä vuosikymmeninä, pohjainflaatio ei laske takaisin alle 2 prosentin. Suurin ylöspäin suuntautuva riski liittyy palkkapaineisiin ja siihen, että palvelujen hintojen nousu ei laantuisi. Tänä syksynä euroalueella on nähty yllättävän alhaisia inflaatiolukuja myös palveluhintojen osalta, mutta ensi kevään palkkaneuvotteluihin liittyy merkittävää epävarmuutta.

- Jos euroalueen talouskasvun negatiiviset riskit toteutuisivat samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen kasvu jatkaa yllätyksellistä nousua, saatamme joutua tilanteeseen, jossa Euroopan keskuspankki laskee korkoja aiemmin kuin Fed, mikä olisi päinvastainen järjestys kuin useimmat tarkkailijat ovat tähän mennessä ennustaneet. Tämä ei ole pääskenaariomme, mutta todennäköisyys on heilahtanut siihen suuntaan, ja niin on myös markkinoiden hinnoittelu, Magnusson sanoo.

Julkisen sektorin suuri velkaantuminen ja inflaatioriskit hillitsevät korkojen laskua

- Pääskenaariomme on, että Fed alentaa ohjauskorkoaan toukokuussa 2024 ja että EKP seuraa perässä kesäkuun kokouksessaan, kun taas hieman sitkeämmät inflaatio-ongelmat voivat johtaa siihen, että Norjan keskuspankki nostaa korkojaan vielä lisää. Vuoden 2025 lopussa Fedin ohjauskorko on 3,00 prosenttia ja EKP:n talletuskorko 2,50 prosenttia. Ohjauskoron leikkaukset vaikuttavat Yhdysvaltojen joukkovelkakirjojen korkojen alenemiseen vuosina 2024 ja 2025, kun taas euroalueen laskupotentiaali on rajallinen, kun otetaan huomioon jo nyt matalat tasot, Hiljanen toteaa.

Julkisen sektorin huolestuttavan korkea velkaantumisaste - erityisesti Yhdysvalloissa - sekä keskuspankkien arvopaperiomistusten väheneminen ja inflaatioriskipreemioiden kasvu viittaavat siihen, että tulevaisuudessa sijoittajat vaativat suurempaa preemiota sijoittaessaan korkoinstrumentteihin, joiden maturiteetit ovat pidempiä.

Tärkeimmät tunnusluvut: (suluissa olevat luvut ovat elokuun 2023 ennustelukuja)