SEB:n päästrategi Hiljanen: EKP:llä isot haasteet edessä, mutta uudet toimenpiteet torstaina epätodennäköisiä

SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen odottaa EKP:n pitävän ohjauskorkonsa ennallaan torstain kokouksessaan ja toistavan tutuksi tulleen viestin siitä, että keskuspankki on valmis kaikkiin tarvittaviin lisätoimenpiteisiin, jotka edesauttavat inflaatiotavoitteen saavuttamista.

- Myös markkinoiden odotukset kokoukselle ovat maltilliset, vaikkakin euron vahvistuminen on lisännyt spekulaatioita mahdollisista välittömistä lisätoimenpiteistä. Lehdistötilaisuudessa pääjohtaja Lagarde tulee muistuttamaan markkinoita siitä, että lisäkoronleikkaukset ovat mahdollisia ja vastaavan kysymyksiin mahdollisesta inflaatiotavoitteen uudelleen muotoilusta, Hiljanen toteaa.

EKP:n tuoreimmasta arvopaperiosto-ohjelmasta on toteutettu vasta alle 40 prosenttia, ja keskuspankin laajalti peräänkuuluttama EU:n pelastuspaketti saatiin aikaan heinäkuussa ja odottaa toimeenpanoa.

- Uskomme, että konkreettisten lisätoimenpiteiden aika on kuitenkin vasta myöhemmin syksyllä, jolloin osto-ohjelman uusi laajennus on todennäköistä, Hiljanen jatkaa.

Euro vahvistunut, mutta sen merkitys rajallinen

Euro-alueen kuluttajahintojen vuositason muutos painui elokuussa negatiiviseksi (-0.2%) ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016, ja ruuan ja energian hinnoista puhdistettu pohjainflaatio laski kaikkien aikojen matalimmalle tasolleen (0.4%).

- Ennusteemme mukaan EKP:n hieman alle kahden prosentin inflaatiotavoitetta ei tulla saavuttamaan tulevan kahden vuoden aikana massiivisista raha- ja finanssipolitiikan toimenpiteistä huolimatta. Tämä tulee pitämään EKP:n paineessa löytää uusia keinoja inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi. Pyrkimys valuutan määrätietoiseen heikentämiseen tuskin tulee kysymykseen, huolimatta EKP:n pääekonomisti Philip Lanen viime viikkoisesta euron kurssia heikentäneestä kommentista, jonka mukaan euron kurssilla on merkitystä keskuspankille, Hiljanen toteaa.

Euron kurssin merkitys euro-alueen inflaatioon on kuitenkin rajallinen. EKP:n omien laskelmien mukaan 10 prosentin euron vahvistuminen tarkoittaa noin 0.5 prosenttiyksikköä matalampaa inflaatiotasoa keskipitkällä aikavälillä. Euron vahvistuminen dollaria vastaan EKP:n kesäkuun kokouksen jälkeen on ollut varsin maltillista (noin 3 prosenttia), ja efektiivisesti euron kurssi on pitkän aikavälin keskimääräisellä tasollaan, kun jätetään tarkastelusta pois euron heikot vuodet.

EKP:n inflaatiotavoitteen uudelleenmäärittelyn aika ensi vuonna

EKP:n pääjohtaja Lagarde saanee vastata lehdistötilaisuudessa kysymykseen mahdollisesta EKP:n inflaatiotavoitteen uudelleen määrittelystä, kun Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti uudesta joustavasta kahden prosentin keskiarvoinflaatiotavoitteestaan.

- Lagarde tyytynee kuitenkin muistuttamaan, että EKP:llä on meneillään rahapolitiikan arviointiprosessi, joka on määrä saada päätökseen ensi vuoden puoliväliin mennessä, ja jossa yhteydessä myös tähän kysymykseen tullaan ottamaan kantaa. Todennäköistä on, että myös EKP tulee ajan myötä muuttamaan inflaatiotavoitetta siten, että tavoitteen ylittäminen väliaikaisesti tulisi hyväksyttäväksi tai jopa toivottavaksi pitkän matalan inflaation kauden jälkeen, Hiljanen analysoi.

Keskuspankin toimet ovat parantaneet rahoitusolosuhteita

EKP:n viime kuukausien toimenpiteet yhdessä kansallisten hallitusten elvyttävän finanssipolitiikan ja muiden tukitoimenpiteiden kanssa ovat olleet keskeisinä tekijöinä tukemassa yritysten ja kotitalouksien selviytymistä pandemian aikana. EKP:n merkittävimmät toimenpiteet ovat kohdistuneet rahamarkkinoiden likviditeetin varmistamiseen, jossa tärkeänä osana on ollut pankkien antolainauksen tukeminen laskemalla pankkien pääomavaatimuksia, sekä tarjoamalla ehdollisesti entistäkin edullisempaa rahoitusta pankeille. Finanssimarkkinoita ja sitä kautta yleistä taloutta EKP on tukenut myös arvopaperiostoilla, joiden viimeisimmästä laajennuksesta ilmoitettiin kesäkuussa.

Keskuspankin toimenpiteet ovat osoittautuneet toimiviksi markkinoiden rahoitusolosuhteiden parantuessa samalla, kun osakemarkkinat ovat elpyneet, ja yrityslainojen ja Euroopan reunamaiden valtionlainakorot laskeneet kohti pandemiaa edeltäviä tasoja. Eurooppalaisten pankkien luotonanto yrityksille on kasvanut pääasiassa pandemian aiheuttaman hätärahoitustarpeen kasvun seurauksena, kun taas rahoituksen kysyntä kiinteisiin investointeihin on taantunut.

Uhkana luotonannon kasvun tyrehtyminen

Yksi EKP:n haasteista syksylle on varmistaa edellytykset luotonannon kasvun jatkumiselle. Tämä ilmenee selvästi EKP:n viimeisimmästä, heinäkuussa julkaistusta kyselytutkimuksesta, jonka mukaan eurooppalaiset pankit odottavat yritysten lainakysynnän kasvun hidastumista syksyn aikana. Pankit odottavat myös luotonannon kriteereiden tiukentumista, osin johtuen valtioiden antamien luottotakausten vähittäisestä päättymisestä. Keskuspankin haasteena tulee olemaan löytää keinoja luotonannon tukemiseen tilanteessa, jossa korkotason merkittävä lisäleikkaus ei ole enää todennäköistä.

- Luotonannon tukemiseksi uskomme EKP:n jatkavan jo nähtyjen toimenpiteiden laajentamista syksyn aikana. Ylimääräisien kassareservien aiheuttamia kustannuksia pankkisektorille tultaneen laskemaan syksyn aikana ja obligaatioiden osto-ohjelman lisälaajennus ennen vuoden loppua näyttää todennäköiseltä. Lisäksi EKP voi pyrkiä painottamaan arvopaperiostoja tavalla, joka raivaa pankkien taseeseen tilaa luotonannolle, Hiljanen toteaa.

Talouksien toipuminen osoittaa jo hidastumisen merkkejä

Viimeaikaisten tilastojen valossa Euroopan ja Yhdysvaltain talouksien toistaiseksi odotuksia nopeampi elpyminen pandemiasta osoittaa hidastumisen merkkejä samalla, kun useissa maissa voimakkaasti kasvavien koronatartuntojen määrä voi aiheuttaa uusia paikallisia rajoitustoimia. Vaikka kevään kaltaisia rajoitustoimia ei nähtäisikään, talouden näkymät ovat hyvin epävarmat, joka puolestaan rajoittaa yritysten halua investointeihin. Inflaationäkymiä rajoittaa osaltaan työmarkkinoiden heikkous. Se tulee painamaan palkkakehitystä tulevina vuosina samalla, kun Saksan meneillään olevien palkkaneuvottelujen vaatimattomat korotusnäkymät rajoittavat muiden EU-maiden mahdollisuuksia palkankorotuksiin kilpailukyvyn kärsimättä. Riski pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta on uhka kulutuskysynnälle.