Pohjoismainen tuore lasten hampaidenhoitotutkimus osoittaa: Suomessa lasten suun terveys on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa

Terve suu aikuisiällä on seurausta lapsena opituista hampaidenharjaustottumuksista. Philips toteutti yhteistyössä suun terveyden ammattilaisten kanssa pohjoismaisen seurantatutkimuksen noin 400 lapselle. Tulokset osoittavat, että Pohjoismaissa lapsilla on yleisesti terve suu. Parantamisen varaa on silti – varsinkin Suomessa. Vanhemmilla on tässä tärkeä rooli.

Hampaita tulisi suositusten mukaan harjata kaksi minuuttia aamuin illoin. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että suositukset eivät aivan toteudu käytännössä. Pohjoismaissa keskimäärin 81,6 % vanhemmista pesee lapsensa hampaat aamuin illoin, kun Suomessa vastaava luku on vain 67 %. Sen sijaan hampaiden harjaamisen kestossa kaikissa Pohjoismaissa on yhtä heikko tilanne, sillä valtaosa vanhemmista, 67 %, pesee lastensa hampaita kerrallaan vain alle puolesta minuutista enintään 1,5 minuuttiin.

Tutkimusjakso kesti kolme viikkoa, jonka aikana 4–12 -vuotiaat lapset pesivät hampaansa sähköhammasharjalla (Sonicare for Kids) suositusten mukaisesti vanhempiensa valvonnassa. Lasten suun terveys tutkittiin sekä ennen että jälkeen tutkimusjakson. 

Suun terveys koheni tutkimusjakson jälkeen

Esitutkimuksessa 75,2 %:lla pohjoismaisista lapsista oli yleisesti erittäin hyvä suun terveys. Suomessa vastaava luku oli 66,1 %. Suomalaisista lapsista 28 %:lla oli merkkejä orastavasta infektiosta ja 5,5 %:lla oli tulehtuneet ikenet. Myös paikkoja ja kariesta oli suomalaislapsilla hieman useammin kuin Pohjoismaissa keskimäärin.

Tutkimusjakson jälkeen 76 %:lla suomalaislapsista suun terveys oli kuitenkin parempi kuin ennen tutkimusta ja 24 %:lla se oli pysynyt ennallaan. Luvut näyttävät paremmilta kuin muissa Pohjoismaissa – ehkä johtuen huonommasta lähtötilanteesta.

Haaste saada lapset harjaamaan hampaitaan kauemmin ja huolellisemmin ei ole mahdoton. Ei ainakaan, jos lasten omiin vastauksiin on uskomista. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista lapsista kertoi, että heidän halunsa harjata hampaat paremmin kasvoi testijakson jälkeen.

– On tietenkin positiivista, että halu harjata hampaita kasvoi koejakson jälkeen. On silti tärkeää, että kaikki alle 12-vuotiaat lapset saavat apua hampaiden harjaamisessa, koska tarvittava motoriikka ei ole tässä vaiheessa vielä täysin kehittynyt, muistuttaa Ruotsin Karolinska Institutin emeritusprofessori Birgitta Söder.

Tutkimuksen mukaan 41 prosenttia lapsista harjaa hampaansa tavallisella hammasharjalla. Valtaosa suun terveyden ammattilaisista on yhtä mieltä siitä, että sähköhammasharja poistaisi plakkia kuitenkin paremmin kuin tavallinen hammasharja.

Ammattilaiset haluavat enemmän yhteistyötä

Valtaosa hammashoidon ammattilaisista, jotka osallistuivat tutkimukseen, toivoisi parempaa yhteistyötä hammashoidon ja koulujen sekä sairaanhoidon välillä. Toive näkyy vahvimpana suomalaisten ammattilaisten vastauksista.

– Tutkimuksen tulokset vahvistavat olettamustamme, että ennaltaehkäisevä hampaidenhoito on hyvin tärkeää ja ammattilaiset haluavat panostaa siihen. Yhteyttä suun terveyden ja yleisen terveyden välillä pitäisi tuoda enemmän esille, sanoo Professional Educator Anna Prybil, Philips Consumer Lifestyle.

Monet tutkimuksessa mukana olleet suun terveyden ammattilaiset ovat sitä mieltä, että potilaita pitäisi jo nuorena valistaa siitä, mitä tapahtuu, jos hampaita ei harjaa kunnolla.

– Osallistujat tähdensivät, että jo lapsipotilaille tulisi osoittaa huonon suuhygienian seuraukset. On kuitenkin tärkeää, että hampaidenhoitoon annetut ohjeet ovat sellaisia, joita lasten ja vanhempien on helppo noudattaa. Tällä saralla hammashoidon tulisi kehittää uusia menetelmiä, Birgitta Söder pohtii.

Suomessa tutkimuksen yhteistyökumppanina oli Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry. Suomesta suun terveyden ammattilaisia oli mukana 92 ja lapsia 109. Kaikkiaan ammattilaisia oli Pohjoismaista mukana 319 ja lapsia 391.

________________________________________

Tietoa tutkimuksesta:
Philips teetti tutkimuksen Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa yhteistyössä suun terveyden ammattilaisten kanssa. Suomessa yhteistyökumppanina toimi Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry. Tutkimuksessa ammattilaiset seurasivat 4–12 -vuotiaiden lasten suun terveyttä ja hampaidenharjaustottumuksia 3 viikon ajan. Ammattilaiset ilmoittivat itse kiinnostuksestaan osallistua tutkimukseen. Vastanneet olivat hammaslääkäreitä, suuhygienistejä tai hammashoitajia. Keskimäärin kolme viidestä lapsesta oli vastanneiden omia lapsia ja muut heidän potilaitaan tai muiden lapsia. Suomessa tutkimuksessa oli mukana 92 ammattilaista ja 109 lasta eri puolilta Suomea. Vanhemmat vastasivat lasten hampaiden harjaamisesta testijakson aikana. Tutkimusajankohta oli 20.9.2010–5.2.2011. Prosenttiluvut on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudella.

Tutkimus suoritettiin seuraavasti:

1.    Ilmoittautumiset tutkimukseen rekisteröitiin.
2.    Ammattilainen tutki tutkimukseen osallistuvien lasten hampaat ennen tutkimusjaksoa.
    Plakkitesti tehtiin plakkivärjäystableteilla.
3.    Ennen tutkimusjakson alkamista esitettiin kysymykset lapsen hampaiden hoidosta.
4.    Lapset harjasivat hampaitaan Philipsin Sonicare for Kids -sähköhammasharjalla
    kolmen viikon ajan vanhempiensa valvonnassa, suositusten mukaisesti; aamuin illoin 2
    minuuttia kerrallaan
5.    Plakin määrä määriteltiin plakkivärjäystablettien avulla tutkimusjakson jälkeen.
6.    Lapsen hampaidenhoitoon liittyviä kysymyksiä esitettiin tutkimusjakson päätyttyä.