Tutkimus: moni vanhempi ei noudata hammashoidon virallisia suosituksia – kokevat silti osaavansa pitää huolta lastensa hampaista

Jordanin teettämästä tutkimuksesta* selviää, että lähes kaikki 0–12-vuotiaiden lasten vanhemmat kokevat, että heillä on hyvät valmiudet lastensa hampaiden hoitamiseen. Heistä moni ei kuitenkaan ole selvillä lasten hammashoidon perusperiaatteista, eivätkä kaikki vanhemmat osallistu lasten hammaspesuhetkiin.

Yli 90 prosenttia 0–12-vuotiaiden lasten vanhemmista kertoo kykenevänsä huolehtimaan itse tai perheen muiden aikuisten kanssa lastensa hammasterveydestä. Lähes yhtä suuri joukko (89 %) vastaa tietävänsä, kuinka lasten hampaat tulisi oikeaoppisesti harjata. Vanhempien itse arvioimat hyvät valmiudet tai osaaminen eivät kuitenkaan vastaa yleisiä suosituksia.

Vanhemmista miltei puolet (43 %) kokee, että jo 6–9-vuotias lapsi on kykeneväinen harjaamaan hampaansa täysin itsenäisesti. Tämän ikäisten lasten vanhemmista 55 prosenttia kertoo lapsensa harjaavan hampaansa jo itsenäisesti. Lapsi kykenee huolehtimaan hampaiden harjaamisesta täysin itsenäisesti vasta yläkouluikään tultaessa, noin 12 ikävuoden jälkeen. Käypä hoito -suositus** kertoo, että tähän asti huoltajien tulee valvoa, että hampaat tulevat riittävän puhtaiksi.

Myös lasten hammashoitoon perehtynyt hammaslääkäri Jasmine Ben-Ami muistuttaa, että senkin jälkeen, kun lapsi on alkanut harjata hampaitaan itse, on vanhemman yhä hyvä tarkistaa lopputulos harjauksen päätteeksi säännöllisesti.

”Vaikka lapsi vaikuttaisi harjaavansa hampaansa tunnollisesti, on hyvin mahdollista, että hampaista löytyy kohtia, jotka jäävät harjauksessa liian vähäiselle huomiolle. Siksi hammaspesutulos on hyvä tarkistaa esimerkiksi aina päivän toisena harjauskertana,” Ben-Ami sanoo.

Kyselyyn vastanneista vanhemmista, joiden lapsi harjaa hampaansa itse, 88 prosenttia kertoi tarkistavansa lopputuloksen ainakin satunnaisesti, heistä 23 prosenttia päivittäin tai lähes päivittäin.

”Lasten osaamiseen ei kannata luottaa liikaa ja liian aikaisin. Moni vanhempi on elänyt nuoruuttaan 80- ja 90-luvuilla, jolloin julkiseen hoitoon satsattiin ja esimerkiksi sokeri ja hiilihapot koettelivat lasten hampaita huomattavasti nykyistä vähemmän. Jos oma suu on aina voinut hyvin, ei vanhempi ymmärrettävästi näe omaa rooliaan niin tärkeänä lapsen hammasterveyden kannalta kuin se nykyään on,” Ben-Ami analysoi.

Pesun pituudessakin petrattavaa

Itsenäisen harjaamisen liittyvän suosituksen ohella toinen tärkeä suositus kahden minuutin harjaamisesta aamuin ja illoin ei toteudu kaikissa perheissä.

Peräti kolmannes (34 %) kyselyyn vastanneista vanhemmista ajattelee, että päivittäinen minuutin mittainen hampaidenpesuaika aamuin illoin on lapselle riittävä.

“Yksi parhaista keinoista kohentaa lasten hammasterveyttä olisi saada vanhemmat aktiivisemmin mukaan harjaushetkiin. Etenkin pienempien lasten kohdalla yhteistä hetkeä voi kokeilla lähestyä hauskuuden kautta. Lapsen voi antaa harjata välillä vanhemman hampaat,” Ben-Ami vinkkaa.

Motivoinnin osalta suomalaisvanhemmat ovat aktiivisia: jopa 73 prosenttia vastaajista kertoo motivoivansa lastaan jollain keinolla harjaamaan hampaansa. Keinovalikoimaan kuuluu kannustusta ja varoittelua: 45 prosenttia kertoo kehuvansa lasta hampaiden pesemisestä, ja 44 prosenttia varoittaa rei’istä ja hampaiden poraamisesta. mikäli hampaita ei pestä. Poraamisella ei kannata pelotella liikaa, sillä se saattaa vaikeuttaa tilannetta, jos lapsen hampaita täytyykin porata, Ben-Ami muistuttaa.

”Positiivinen motivointi on plussaa, mutta kaikkein tärkeintä olisi, että lapset ja vanhemmat saisivat tehtyä hampaiden huollostaan heidän arkeensa sopivan hyvän rutiinin,” Ben-Ami summaa.

Hammaslääkärin kolme vinkkiä lasten hampaiden harjaamiseen:

1. Osallistu harjaushetkeen lapsen kanssa.
   Lapsi tarvitsee vanhempien tukea hampaiden hoitamisessa yläkouluikäiseksi asti. Kun lapsi on ryhtynyt harjaamaan hampaitaan itse, on vanhemman hyvä tarkistaa lopputulos säännöllisesti. Myös maitohampaiden vaihtuessa pysyviin on aikuisen tuki erityisen tärkeää.
   
   
2. Harjaa hampaat lapsi kainalossa.
   Lasten hampaita harjataan monesti niin, että lapsi istuu wc-istuimella ja aikuinen yrittää tihrustaa lapsen suuhun. Kun lapsi istuu sylissä ja on vanhemman kainalossa, näköyhteys suuhun on parempi. Lapsen ylähuulta kevyesti nostamalla etuhampaat saa pestyä hyvin myös ienrajasta, johon kertyy useimmin plakkia.
   
   
3. Varhaista harjausaikaa illalla.
   Aamut juuri ennen kodista poistumista ja illat juuri ennen nukkumaanmenoa ovat monille arjen pyörittäjille stressaavia. Hyvä vinkki on hoitaa illan harjaushetki mahdollisimman pian iltapalan jälkeen, jolloin lapsi on virkeämpi ja yhteistyö on sujuvampaa.
   
   

*Jordanin ja ja Orkla Care Finlandin Bilendillä teettämään verkkokyselyyn vastasi 5.–31.10.2023 valtakunnallisesti 800 alle 13-vuotiaan lasten vanhempaa.

**Karies (hallinta): Käypä hoito -suositus, 2020 (viitattu 6.3.2024). www.kaypahoito.fi

Jordanin Harjaushengaus-kalenteri innostaa lapsia ja vanhempia viettämään yhteistä harjaushetkeä – lataa Harjaushengauskalenteri täältä.

Jordan on Pohjoismaiden johtava hammasharjojen, hammaslankojen ja hammastikkujen valmistaja. Suomessa Jordan-hammasharjoja on myyty jo 1960-luvulta lähtien.

Jordan vastaa hammashoidon erilaisiin tarpeisiin ja mieltymyksiin jo lapsen ensimmäisestä hampaasta lähtien. Hampaiden harjaus aloitetaan heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Jordan huomioi lasten ikätasoiset tarpeet tuotteissaan: lasten hammasharjasarjasta löytyy sopiva harja 0–2-vuotiaille, 3–5-vuotiaille ja 6–9-vuotiaille lapsille. Jordanin hammastahnat on kehitetty huomioiden lapsen ikään sopiva fluoripitoisuus, maku ja hellävaraisuus.