Kiovasta Helsinkiin – Maryna pakeni sotaa Suomeen

Maryna Horban palasi kotimaahansa Ukrainaan kuuden ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen vuonna 2017. Pian sen jälkeen hän löysi unelmiensa asunnon maan pääkaupungista Kiovasta ja osti sen. Kaupunki oli Marynalle tuttu opiskeluvuosilta, jolloin hän opiskeli verolainsäädännön maisteriksi läheisessä Irpinissä. Viisi vuotta myöhemmin, 24. helmikuuta 2022, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja kaksi päivää myöhemmin ensimmäiset pommit putosivat Kiovaan.

Tapasimme Marynan Huawei Suomen toimistolla Helsingissä ja puhuimme hänen matkastaan.

- Asuin kuusi vuotta Kiinassa ja opetin matematiikkaa sekä luonnontieteitä. Kotiin Ukrainaan palattuani aloin pitää kielikursseja. En ole oikein voinut hyödyntää tutkintoani, koska Ukrainan verolaki muuttui poissa ollessani, Maryna nauraa.

Kysyttäessä, miten verojuristi löysi tiensä teknologiayhtiöön, Maryna syyttää kohtaloa.

- En edes etsinyt töitä, kun sattumalta törmäsin Huawei Ukrainan tarjoamaan avoimeen työpaikkaan. Vaatimus kiinan kielen taidosta kiinnitti huomioni. Puhun ja kirjoitan mandariinikiinaa, joten päätin hakea paikkaa. Tein pientä nettistalkkausta ja lähetin nykyiselle pomolleni viestin LinkedInissä ja esittelin itseni. Taktiikka toimi, sillä olen työskennellyt Huaweilla toukokuusta 2021.

- Tunsin Huawein jo ajaltani Kiinassa, mutta silloin yritys oli vasta kehittymässä teknologiajätiksi. Minut palkattiin HR:ään, ja työ on ollut haastavaa, mutta samalla huomaan saavani tyydytystä, kun onnistun palkkaamaan kokeneen insinöörin tai huippumyyjän.

Naiset ovat jo teknologia-alalla

Huaweilla on pitkään ollut globaali Women in Tech -niminen hanke, jonka tavoitteena on kannustaa naisia ja tyttöjä teknologia-alalle. Henkilöstöhallinnon ammattilaisena Maryna sanoo, että naiset opiskelevat ja työskentelevät jo alalla, ja että olisi keskityttävä työnantajiin.

- En usko, että meidän tarvitsee enää rohkaista naisia. Sen sijaan meidän on kannustettava työnantajia palkkaamaan lisää naisia teknologia-alalle. Nais- ja miesinsinöörien välillä ei ole henkilöstöhallinnon näkökulmasta mitään eroa. Jos henkilöllä on tarvittavat taidot, heille pitäisi antaa mahdollisuus. Meidän on kannustettava yrityksiä tarjoamaan näitä mahdollisuuksia.

- Taitoihin liittyen olen huomannut, että Huaweilla lähes kaikki työntekijät ovat "yleistyöntekijöitä" eli kaikilla on monia tehtäviä. Erilaiset työnkuvaukset luovat hyvää tiimityötä, ja sanoisin, että parasta tässä työssä on osaava monikansallinen tiimi.

Pako sodan keskeltä

Marynan elämä muuttui dramaattisesti helmikuun lopussa, kun Venäjä hyökkäsi hänen kotimaahansa. Maryna ja hänen kollegansa jäivät Kiovaan vielä kahdeksi viikoksi hyökkäysten alkamisen jälkeen, mutta kun Venäjän joukot valtasivat Buchan kaupugin vain 15 kilometrin päässä Marynan kodista, hän ja kaksi kollegaa päättivät, että jääminen oli liian vaarallista.

- Pakkasimme laukut ja ajoimme länteen. Paon aikana mietimme vaihtoehtojamme ja turvallisia paikkoja. Siskoni on asunut Virossa monta vuotta, mutta olen iloinen, etten tehnyt hätiköityjä päätöksiä paniikissani päästä pakoon. Jäimme kollegojeni kanssa Länsi-Ukrainaan joksikin aikaa.

- Pian hyökkäykset alkoivat sielläkin. Silloin aloin miettiä vakavasti muuttoa ulkomaille – halusin löytää turvallisen paikan itselleni ja vanhemmilleni. Olen todella iloinen mahdollisuudesta tulla työskentelemään Huawei Suomeen. Olen ollut täällä nyt kolme viikkoa, mutta vanhempani asuvat yhä lapsuudenkodissani Keski-Ukrainassa. He ovat toistaiseksi turvassa, mutta takaraivossa on koko ajan pieni huoli.

Yhteydenpidon tärkeys

- Olen hyvin helpottunut, että voin edelleen pitää yhteyttä vanhempiini. Meillä ei ole ollut juuri mitään yhteysongelmia. Heidän lisäkseen minulla on vielä ystäviä Kiovassa, jotkut tosin ovat muuttaneet länteen ja toiset ulkomaille.

- Olen erittäin kiitollinen operaattoreille ja teleyhtiöille, jotka pitävät yllä yhteyksiä sota-alueella. Yrityksillä on myös muita keinoja auttaa tässä tilanteessa. Jokainen voi omasta aloitteestaan tehdä lahjoituksia ja lähettää taloudellista apua, mutta tärkeintä olisi, että yritykset jatkaisivat liiketoimintaansa Ukrainassa niin kauan kuin mahdollista. Yritykset, jotka jäävät maahan maksavat veroja, auttavat taloutta, mutta samalla työntekijät eivät menetä työpaikkojaan, palkkatulojaan tai motivaatiotaan jäädä Ukrainaan. Vaikka yritykset siirtäisivät toimistojaan muihin kaupunkeihin, läsnäolo Ukrainassa silti auttaa.

Tulevaisuuden suunnitelmista kysyttäessä Maryna sanoo pitävänsä työskentelystä Suomessa, mutta aikovansa palata kotiin Ukrainaan heti kun se on turvallista.

Milloin se on, jää nähtäväksi.