Gigantti selvitti, miten korona-aika on muuttanut digilaitteiden käyttöä - lähes puolet yli 65-vuotiaista ei osaa käyttää elektroniikkalaitteidensa ominaisuuksia

Gigantti selvitti, miten suomalaisten digilaitteiden käyttö on muuttunut korona-ajan myötä ja millaisia haasteita digilaitteiden kanssa tai niiden puutteen takia nyt koetaan. Gigantti tutki suomalaisten asenteita kodinteknologian, kuten puhelimen, pelikonsoleiden, television, tietokoneen, radion ja tabletin, käyttöä kohtaan edellisen kerran vuonna 2019. Uusi kyselytutkimus teetettiin korona-pandemian aikana, jolloin teknologialaitteiden kanssa vietettiin selkeästi enemmän aikaa - ja havaittiin, että laitteiden käyttöä on alettu hallita paremmin.

Käyttötuntien kasvu näkyy digilaitteiden hallinnassa

Gigantin teettämään kyselyyn vastanneista jopa 54 % ilmoitti käyttävänsä yli tunnin enemmän aikaa teknologian parissa verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Käyttömäärän kasvu voi näkyä käytännön taitojen kehityksessä. Pandemia-ajan tutkimuksessa enää 10 % vastaajista kertoo, että heillä on kotonaan elektroniikkaa, jonka toimintaa ei lainkaan ymmärrä. Vuonna 2019 tätä mieltä oli jopa viidennes (21 %) vastaajista.

Myös teknologialaitteiden hyödynnettävyys on kasvanut. Vuonna 2019 vastaajista 41 % koki että heillä oli käytössään laitteita, joissa on enemmän toimintoja kuin mitä pystyy tehokkaasti hyödyntämään. Nyt vastaajista enää reilu kolmannes (35 %) koki näin. Vastauksissa korostuivat kuitenkin yli 65-vuotiaat vastaajat, joista lähes puolet (48 %) ei osaa käyttää laitteittensa kaikkia ominaisuuksia.

Apua osataan etsiä, eikä osatta jäädä

Kun apu ei ole ollut lähellä, sitä on osattu etsiä. Pandemia-aikana omatoimisuus avun etsimiseen on niin ikään kasvanut. Vuonna 2019, vastaajista 33 % kertoi etsineensä Googlesta apua teknologialaitteen ongelmaan tai asennukseen liittyen viimeisen kuuden kuukauden aikaan. Nyt omatoimisuusaste oli noussut, kun vastaajista 44 % kertoi etsineensä teknologiseen haasteeseen apua Googlesta.

Suomalaiset eivät kuitenkaan suurilta osin koe jäävänsä mistään paitsi, siksi etteivät hallitsisi teknologiaa. Pandemia-aikana osattomuuden tunteet ovat kyselytutkimuksen osalta jopa laskeneet. Vuonna 2019 paitsi koki jäävänsä viidennes (21 %) vastaajista, nyt enää 15 % vastaajista.

Kasvava digikuilu on ongelma

Kuitenkin korona-pandemia on tuonut esiin suomalaisten digikuilun. Muun muassa ikäihmisillä ja toimintarajoitteisilla henkilöillä on suurentunut riski jäädä syrjään digiyhteiskunnasta.

"Digisyrjäytyminen tarkoittaa, ettei yksilö osaa tai pysty käyttämään riittävästi teknologiaa tai digitaalisia palveluita pysyäkseen mukana yhteiskunnassa. Digikelkan kyydistä tipahtaessa tulee aivan arkistenkin asioiden hoitamisesta monimutkaisempaa ja kalliimpaa, kun monet palvelut ovat jo siirtyneet tai siirtyvät verkkoon. Gigantti haluaa tuoda digikuilun näkyviin, muun muassa tämän kyselytutkimuksen muodossa." Kertoo Gigantin viestintäpäällikkö Anniina Korpela.

Kyselytutkimus toteutettiin osana Digi- ja väestötietoviraston järjestämää valtakunnallista Digitukiviikkoa. Viikon aikana kansalaiset, järjestöt ja yritykset voivat osallistua tuen antamiseen koronan eristämille ihmisille omien taitojensa mukaan. 

Näin kyselytutkimus toteutettiin:

Tutkimuksen toteutti Bilendi Finland verkkopaneelissa viikoilla 18 ja 19 / 2020. Kyselyyn vastasi 1000 18-74-vuotiasta suomalaista. Otanta suoritettu kansallisesti edustavana kyseisessä kohderyhmässä sukupuolen, iän ja alueen mukaan. Aineisto on painotettu vastaamaan ikä-, sukupuoli- ja NUTS 2 -aluejakaumaltaan täysi-ikäisiä suomalaisia. Aineiston virhemarginaali on noin +/- 3 prosenttiyksikköä suhteessa lähtöotokseen.

Koonti tutkimustuloksista löytyy Tiedostot-kohdasta alta. 

Lisätiedot: 

Anniina Korpela

Viestintäpäällikkö

Gigantti Oy

+358 40 7422498

anniina.korpela@gigantti.fi