Tiedote -
Pohjoismaiden ainoa viemäröintitorni valmistui Vantaalle
Hydrauliikkatorni konkretisoi mitä tapahtuu, jos viemäröinti on pielessä
Turvallinen rakennusten viemäröinti on haaste LVI-suunnittelijoille ja asentajille. Vantaalle avatun 14-metrisen Geberit-viemäröintitornin avulla yleisimmät ongelmakohdat havainnollistuvat ainutlaatuisella tavalla. Torniin on rakennettu toimivia ja ei-toimivia putkistoja, ja tornin toimintaa ohjelmoimalla viemäröintiasennuksen haastepaikat on helppo demonstroida.
Mistä johtuu vesilukon kuivuminen? Entä vettä roiskiva wc? Elokuussa Vantaalle IDO- ja Geberit Showroomiin valmistunut Pohjoismaiden ainoa viemäröintitorni konkretisoi hydrauliikkaongelmia ennennäkemättömällä tavalla.
"14-metrisen tornin avulla voimme tarjota LV-suunnittelijoille ja -asentajille turvallista ja käytännönläheistä koulutusta viemäröinnistä", tuotepäällikkö Marko Polvi Geberitin teknisestä tuesta sanoo.
Torni havainnollistaa mitä viemäreissä käytön aikana tapahtuu, ja demonstroi oikeanlaisia hydrauliikka-asennuksia ja väärästä asennustavasta johtuvia ongelmia.
"Olemme rakentaneet torniin oikean- ja vääränlaisia putkistoja. Voimme esittää vaikkapa, mitä tapahtuu, jos pystykokoojan pohjakulma tai kerrosten haaraviemärit on rakennettu väärin", Polvi kertoo.
Putkistossa virtaava sininen vesi kuvaa oikeaoppista tilannetta, punainen väärästä asennuksesta aiheutuvaa ongelmaa.
Torni todentaa lappoilmiön
Yleisimmät viemäröinnin ongelmat liittyvät ali- tai ylipaineeseen. Tyhjät vesilukot, wc:n vedenkorkeuden suuret vaihtelut sekä ylimitoitetut laitteet ja tarpeettomat tuuletusputket ovat merkkejä puutteellisesta suunnittelusta tai asennuksesta.
Alipaineessa kalusteiden vesilukot tyhjenevät ja kaasut pääsevät asuntoihin. Ylipaineessa ilma pääsee viemäreissä väkisin läpi ja kalusteet roiskivat vettä lattialle.
"Esimerkiksi jos putki on liian pieni ja täyttyy vedestä, syntyy lappoilmiö, jossa alipaine imee myös vesilukon vedet. Tätäkin ilmiötä pystymme tornin avulla todentamaan."
Vuodet tuoneet muutoksia putkistojen koossa ja rakennusten korkeudessa
Monet viemäröinnin ongelmat tänä päivänä juontavat juurensa vuosikymmenten taakse. Iso osa rakennusmääräyksistä on peräisin 1970-luvulta.
"Putkistojen koot on mitoitettu sen ajan vesimäärälle. Nykyään vesikalusteet kuluttavat huomattavasti vähemmän vettä. Kun ennen wc:n huuhtelussa kului 9–12 litraa vettä, tänä päivänä määrä on 2–4 litraa. Jos viemäriputket ovat isoja ja vesimäärät pieniä, kiintojätteet eivät pienessä vesilirussa kulje kunnolla", Marko Polvi sanoo,
Ongelmia syntyy, kun wc-kalusteet ovat uusia ja putkisto vanha. Suurimpana ongelmana ovat tukokset.
Toinen muutos entiseen on rakennusten korkeus. Ennen kerrostalot olivat kolmesta neljään kerrosta, nyt jopa yli 200-metrisiä.
"Nykytilanne on aivan eri pystykokoojien ja viemäreiden osalta. Kun vesi putoaa korkealta ja yhteen pystykokoojaan tulee enemmän asuntoja kiinni, virtaama ja korvausilman määrä pystykokoojassa kasvaa."
Tämä aiheuttaa haasteita putkiston suunnittelulle. Paineettomasti toimiva viemärijärjestelmä on avoin järjestelmä, eikä siinä saa olla sulkuja. Jos tuuletus katon kautta suljetaan, painesuhde järkkyy, eikä korvausilmaa tule. Silloin korvausilma tulee muualta, vaikkapa vesilukkojen kautta.
"Tuhat litraa vettä kuutiolta tarvitsee noin 35 kuutiota ilmaa voidakseen kulkea paineettomasti. Korvausilman oikein mitoitettua saantia voidaan simuloida tornin avulla. Myös wc-kalusteiden yhtäaikaista huuhtelua on mahdollista simuloida", Polvi sanoo.
Suunnanmuutokset ovat kriittisiä
Viemäröinnin kriittisiä kohtia ovat suunnanmuutokset. Suorassa putkistossa vesi kulkeutuu vaivattomasti, suunnan muutos aiheuttaa vastustusta.
"Kulkiessaan pystykokoojassa alaspäin, jätevesi hakeutuu renkaana putkiston reunoille. Ilma kulkee pylväänä keskellä. Suunnan muutoksessa, vaikkapa kellarin pohjakulmassa, hydraulinen tasapaino järkkyy, kun vesi ja ilma joutuvat kääntymään."
Vaakasuuntaisessa putkistossa vesi menee pohjalle ja ilma sen päälle. Syntyy paine-ero ennen ja jälkeen käännöksen ja veden virtaus hidastuu. Tornin avulla tähän voidaan demonstroida ratkaisuja, kuten paineentasaushaaraa. Sen ansiosta korvausilma kulkee pohjakulman ympäri.
"Toinen mahdollisuus on hyödyntää Geberit SuperTube-teknologiaa. Siinä muotoilun avulla vesi pakotetaan heti vaakaputken pohjalle. Näin korvausilman kulku mahdollistuu. Lisäksi järjestelmässä ei tarvita enää samansuuntaista tuuletusputkea ja tila jää asuintilaksi."
Torni on koulutuksen tuki
IDO & Geberit Showroomin Geberit-hydrauliikkatornin voi nähdä näyttelytilasta tai siihen voi sovitusti tutustua kerros kerrokselta yhdessä asiantuntijan kanssa. Tornin katonrajassa on myös Geberitin kattovedenpoistojärjestelmä Pluvia.
LV-suunnittelijoille ja -asentajille torni toimii erinomaisena koulutuksen tukena. Myös oppilaitokset voivat hyödyntää tornia. Erilaisia viemäröintitilanteita ohjelmoidaan ja simuloidaan tabletin kautta.
Showroomin akatemia ja lounge tarjoavat toimivat tilat erilaisille tapahtumille ja seminaareille.
Lisätietoja:
Geberit Oy
Lumijälki 2
01740 Vantaa
tuotepäällikkö Marko Polvi
puh. 050 331 0958, marko.polvi@geberit.com
Kategoriat
Maailmanlaajuisesti toimiva Geberit-konserni on saniteettiteollisuuden eurooppalainen markkinajohtaja. Geberitillä on vahva paikallinen edustus useimmissa Euroopan maissa. Yritys valmistaa erittäin korkealaatuista saniteettitekniikkaa ja -keramiikkaa. Geberitillä on 26 tuotantolaitosta, joista 4 on Euroopan ulkopuolella. Konsernin pääkonttori on Rapperswil-Jonassa Sveitsissä. Konsernin CHF 3,5 miljardin liikevaihtoa (2021) on tekemässä yli 12 000 työntekijää lähes 50 maassa. Geberit on listattuna Sveitsin pörssissä, ja vuodesta 2012 Geberitin osake on ollut mukana SMI:ssä (Swiss Market Index).
Geberitin palveluksessa Suomessa on noin 200 henkilöä. Suomen myynti, markkinointi ja hallinto toimii Vantaalla. Geberit Oy:n toimitusjohtaja on Kim Lövkvist, ja Geberit Production Oy:n Tammisaaren keramiikkatehtaan johtajana toimii Matts Lundström.
