Äänikirjakeskusteluun on aika tuoda uusia sävyjä

Ei pidä pilata hyvää tarinaa totuudella. Tai tässä tapauksessa hämärtää kertomusta tosiasioilla, jotka osoittavat eri suuntaan. Tämä tulee mieleen, kun luen viiden suomalaisen kirjailijan aloitteesta kirjoitettua avointa kirjettä 1. lokakuuta. Rakentavan keskustelun hengessä haluaisimme lisätä joitakin faktoja ja tarkennuksia esitettyihin lausuntoihin.

Toukokuun toisena päivänä 2016 lanseerasimme BookBeatin Suomessa, 8,42 vuotta tai 3 065 päivää sitten. Siitä lähtien olemme keskittyneet joka päivä samaan asiaan: saamaan yhä useammat suomalaiset käyttämään aikaa ja rahaa kirjoihin. Pyrkimyksemme on tuottanut tulosta: olemme onnistuneet saamaan 350 000 suomalaista käyttämään kirjoihin lähes 300 tuntia ja 150 euroa vuodessa. Suurin osa uusista käyttäjistämme on 18–40-vuotiaita, ja useimmissa tapauksissa he eivät käyttäneet kirjoihin näin paljon rahaa ennen BookBeatia. Alusta lähtien yli 60 prosenttia liikevaihdostamme, eli käyttäjiltämme tilausmaksuina saadusta tulosta, on maksettu kustantajille ja kirjailijoille.

Kaiken kaikkiaan BookBeat on Suomessa tilittänyt kustantajille 130 miljoonaa euroa. Meillä ei ole suoria sopimuksia kirjailijoiden kanssa, mutta suomalaisilta kustantajilta saatavien tietojen mukaan kirjailijoille maksetaan kokonaisuudessaan enemmän tekijänoikeuskorvauksia kuin koskaan aiemmin. Yli 50 % näistä korvauksista menee kirjailijoille, jotka eivät ole 100 suosituimman ja kuunnelluimman kirjailijan joukossa. BookBeat on maksanut yli 1500 kirjailijan osalta kustantajille yli 10 000 euroa kirjailijaa kohden, viidensadan kirjailijan osalta kustantamot ovat saaneet yli 50 000 euroa kirjailijaa kohden ja 250 kirjailijaa on tuonut kustantamoilleen yli 100 000 euron tulon kirjailijaa kohden. Äänikirjojen tekijänoikeuskorvauksia maksetaan siten laajalle joukolle ja myös kirjailijakohtaisesti summat ovat merkittäviä. Kannattaa myös muistaa, että olemme osa suurempaa markkinaa, ja kun kilpailijamme lasketaan mukaan ovat kustantamoiden ja sitä myöten kirjailijoiden saamat kokonaiskorvaukset huomattavasti korkeammat.

Luvut antavat selkeän kuvan: tuomme lisää tuloja kirjamarkkinaan, kun saamme 350 000 suomalaista käyttämään rahaa kirjoihin, ja tämä kasvanut tulo jakautuu laajalle joukolle kirjailijoita. Edellä mainitussa avoimessa kirjeessä kirjailijat poimivat näkökulmansa tueksi keskimääräisen tulon yhden lyhyen kirjan kuuntelusta äänikirjapalvelussa sen sijaan, että kerrottaisiin laajan kirjailijajoukon teosten kuunneltujen tuntien kokonaismäärän johtavan korkeampiin kokonaistuloihin. Vuoden 2024 aikana kustantajien keskimääräinen tulo viideltäsadalta myydyimmältä kirjalta on ollut 4,7 euroa kirjaa kohden. Joistakin pitkistä kirjoista BookBeat maksaa kustantajalle yli 10 euroa, joistakin hyvin lyhyistä maksamme alle euron. BookBeat maksaa kirjoista kustantamoille myös silloin, kun käyttäjä kuuntelee tai lukee niitä maksuttoman kokeilujakson tai edullisen tarjousjakson aikana.

Käsityksemme on, että kustantamot myyvät kirjoja BookBeatille, koska ne näkevät meidät hyvänä tapana tavoittaa laajempi yleisö ja lisätä kustantamon ja sen kirjailijoiden tuloja. BookBeatissa kaikki kuuntelu ja lukeminen korvataan kiintein, etukäteen sovituin hinnoin, mikä lisää avoimuutta ja ennustettavuutta. Hinnoista sovitaan yhdessä kustantajan kanssa, ja neuvotteluissa on ollut mahdollisuus valita porrastettu hinta, joka on korkeampi uudelle kirjalle ja matalampi vanhalle kirjalle. Ajan myötä monet kustantajat ovat siirtyneet malliin, jossa sekä uusien että vanhojen nimikkeiden hinta on sama, koska se on osoittautunut kaupallisesti hyödylliseksi sekä kustantajille että kirjailijoille, kun suurin osa kuunnelluista kirjoista on yli vuoden vanhoja. Joissakin tapauksissa hinnasta ei päästä yksimielisyyteen, ja silloin kustantajat ovat päättäneet myydä nämä kirjat muissa jakeluteissä ja formaateissa, mikä on tuolloin ollut perusteltu ratkaisu, sillä kaikki kirjat eivät automaattisesti myy hyvin suoratoistopalvelussa ja myyntipotentiaali voi olla korkeampi muissa myyntikanavissa. Muista markkinoista näemme myös, että hyvillä tarkoitusperillä saattaa olla odottamattomia seurauksia, kuten esimerkiksi Norjassa, jossa kirjoille asetettu vähimmäishinta on johtanut siihen, että lyhyitä kirjoja ja lastenkirjoja ei tarjota äänikirjapalveluissa, mikä on johtanut kirjailijoiden pienimpiin kokonaistuloihin ja siihen, että kirjoilla on vähemmän kuuntelijoita ja lukijoita.

Viimeiset 3 065 päivää olemme rakentaneet tätä kirjamarkkinan uutta aluetta yhdessä suomalaisten kustantamoiden kanssa. Onko se hyödyttänyt kaikkia yhtä paljon? Ei, mutta niin ei ole koskaan ollut painettujen kirjojenkaan kohdalla. Kilpailutilanteessa TikTokin, Netflixin, HBO Maxin ja satojen muiden mahdollisten ajanvietteiden kanssa vaikuttaa siltä, että enemmän ihmisiä kuin koskaan käyttää kirjoihin yli 150 euroa vuodessa. Tämä pätee erityisesti 18–40-vuotiaisiin. BookBeat Suomi on kerryttänyt 130 miljoonaa euroa tuloja kustantamoille ja kirjailijoille. Tarkoituksemme on kaksinkertaistaa tämä luku tulevina vuosina, ja tavoitteemme on joka päivä sama: haluamme saada yhä useammat suomalaiset käyttämään aikaa ja rahaa kirjoihin.

Näemme keskustelun Suomen kirjamarkkinoiden tulevaisuudesta ratkaisevan tärkeänä, jotta kehitys pysyy positiivisena seuraavien vuosikymmenten aikana. Haluamme osallistua keskusteluun yhteisenä tavoitteenamme mahdollisimman hyvät markkinat kirjoille. Muutama vuosi sitten lopetimme rajoittamattoman kuuntelun ja lukemisen mahdollistavan tilauspaketin tarjoamisen osana tätä tavoitetta; se ei yksinkertaisesti ollut kestävä malli, ja tähtäimemme on kestävä markkina. Toivomme, että tulevaisuudessa keskustelu sisältää enemmän vivahteita. Useampi ajatus voi päteä yhtä aikaa. Kirjojen ja lukemisen tulevaisuudessa on haasteita, ja valitettavasti jotkut kirjailijat eivät myy yhtä paljon painettuja kirjoja kuin aiemmin. Tämä on syytä ottaa vakavasti. Samaan aikaan Suomessa ei luultavasti koskaan ole ollut yhtä paljon ihmisiä, jotka kuluttavat yhtä paljon aikaa ja rahaa kirjoihin kuin nyt, ja tämä hyödyttää useampia kirjailijoita kuin koskaan aiemmin. Molemmat voivat olla totta samanaikaisesti. Kuten tiedämme, korrelaatio ei aina tarkoita kausaliteettia.

Niclas Sandin, toimitusjohtaja, BookBeat

Muutettu 2.10. "Kirjalijaliiton avointa kirjettä" muotoon "viiden suomalaisen kirjailijan aloitteesta kirjoitettua avointa kirjettä" ja "julkilausumassaan Kirjailijaliitto" muotoon "Edellä mainitussa avoimessa kirjeessä kirjailijat".

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Niclas Sandin, CEO, BookBeat, niclas.sandin@bookbeat.com

Sari Forsström, Director Business Development, BookBeat Suomi, sari.forsstrom@bookbeat.com