Oppeja ensimmäiseltä treenikuukaudelta – Matkalla Gavà-triathlonille

Ensimmäinen kuukausi treenejä matkalla Gavà-triathlonille on taitettu. Tähänastisesta etapista ei ole juuri muuta kuin hyvää sanottavaa. Treenaaminen on maistunut ja matkaan on tähän mennessä mahtunut huomattavasti enemmän onnistumisia kuin epäonnistumisia. Muutamia oppejakin on tarttunut matkaan, joista on hyötyä urheilussa, mutta sitäkin enemmän elämässä ylipäätään.

Oppi numero 1: Maltti on valttia

Harjoittelu vaatii malttia ja kärsivällisyyttä. Tätä piirrettä on ehkä suotu toisille ihmisille enemmän kuin toisille. Itseni tuntien pääsen tätä osa-aluetta harjoittelemaan oikein olan takaa. Olen monissa asioissa ”kaikki tänne heti nyt” tyyppinen ihminen, ja triathlonharjoittelu on muistuttanut minua siitä, että todelliset tulokset syntyvät hyvin pienin askelin. Valmentajan määräämät treenit ovat olleet vauhdeiltaan matalia, sillä tarkoitus on alkuvaiheessa parantaa peruskestävyyttä. Tuota kestävyysurheilijan tärkeintä osa-aluetta, joka kehittyy vain matalatehoisella treenaamisella. Olen siis juossut ja pyöräillyt hyvin hitaasti. Mikään ei kuitenkaan voita sitä onnistumisen tunnetta, kun neljän viikon jälkeen huomaan juoksevasi selkeästi nopeammin kuin aiemmin, mutta harjoituksen rasitustaso pysyy edelleen matalana. Kuntoni on siis kehittynyt.

Oppi numero 2: Henkisellä valmentautumisella on merkitystä

Systemaattinen valmentautuminen on konkretisoinut omalla kohdallani henkisen puolen merkityksen. En ole kokenut, että harjoitusten fyysistä rasitus olisi ollut suuri. Mutta toisinaan ne yli kahden tunnin pyörälenkit voivat tuntua puuduttavilta. En ole koskaan elämässäni istunut niin pitkiä aikoja pyörän satulassa. Kun matkaa on vielä puolet jäljellä, olen välillä joutunut käymään itseni kanssa keskustelun siitä, miksi on tärkeää, että jaksan vielä toisen puolikkaan. Pidempikestoiset harjoitukset omalla kohdallani kehittävät nimenomaan pitkäjänteisyyttä jatkaa siinä vaiheessa, kun mieli alkaa jo väsyä. Kroppa jaksaa kyllä.

Oppi numero 3: Kisa on aina kisa

Suurin osa urheilusta ja valmentautumisesta on harjoittelua. Harjoittelulla on kuitenkin myös tavoite, eli kisatilanne ja siinä suoriutuminen. Myös tätä kannattaa harjoitella. Keräsin kaiken olemassa olevan rohkeuteni, ja ilmoittauduin Triathlon Factoryn järjestämään kisaan Lohjalla heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kisamatka oli puolet siitä, mitä tulen Gavàssa syyskuussa kohtaamaan. Tavoitteenani oli ottaa rennosti, ja päästä ehjänä maaliin. Kisatilanteessa huomasin, että kisa on kuitenkin aina kisa. Valmentajani ohjeita noudattaen kuljin matkan mentaliteetilla ”all out”. Eli mene niin kovaa kuin pääset. Tein matkaa melkein kaksi tuntia hyvin korkealla intensiteetillä, eli rasitus oli aivan toinen kuin niissä lempeissä harjoituksissa. Kisasta ei kuitenkaan jäänyt päällimmäisenä mieleen fyysinen rasitus vaan henkinen piiskurini. Ääni pään sisällä joka vaati, että olisi pitänyt mennä vielä kovempaa. Tulla paremmassa ajassa maaliin. Mitä tästä opin? Maltti on valttia ja henkisellä valmentautumisella on merkitystä, sillä matkani triathlonistiksi on vasta alussa!

Win4Youth-kirjoitussarjaa kohti Gavà-triathlonia kirjoittavat vuorotellen Jenni ja Liisa, jotka toimivat tänä vuonna Adecco Finlandin Win4Youth-lähettiläinä.