Suomalaistutkimus: Kipu on eniten elämänlaatua heikentävä oire ihosairaus HS-taudissa

Hidradenitis suppurativaa eli HS-tautia sairastavien tautitaakkaa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisessa tutkimuksessa. Tutkimustulosten mukaan potilaiden diagnoosiviive on pidempi kuin mitä aiempien tutkimusten1,2 perusteella on havaittu. Lisäksi potilaat raportoivat kivun olevan eniten elämänlaatuun vaikuttava oire.

LT Nicolas Kluger, ThM Martta Ranta ja FT Martina Serlachius selvittivät tutkimuksessaan suomalaisten HS-tautia sairastavien kokemaa tautitaakkaa. Tutkimuksessa oli mukana 26 HS-tautia sairastavaa potilasta. Potilaiden keski-ikä oli 44,2 vuotta ja 61,5 % heistä oli naisia.

• Hidradenitis suppurativa eli HS-tauti on krooninen, tulehduksellinen ja usein kivulias ihosairaus. Tavallisesti HS-tauti oireilee toistuvina tulehduksina paikoissa, joissa on runsaasti hikirauhasia, kuten kainaloiden ja nivusten ympäristössä sekä paikoissa, joissa iho altistuu hankaukselle, kuten rintojen alla, pakaroissa ja sisäreisissä. Näillä alueilla ilmenee paiseita, kivuliaita kyhmyjä ja haavaumia. Tautia sairastaa noin 1-4 % väestöstä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa on selvitetty HS-taudin vaikutusta sairastavien elämänlaatuun, sanoo LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Nicolas Kluger.

Tutkimuksessa selvitettiin HS-tautia sairastavien elämänlaatua useiden kyselyiden (Work Productivity and Activity Impairment-Specific Health Problem [WPAI-SHP], Dermatology Life Quality Index [DLQI], Beck Depression Inventory [BDI-21], 15D Instrument [15D], Hidradenitis Suppurativa Symptom Assessment [HSSA] ja Hidradenitis Suppurativa Impact Assessment [HSIA]) ja potilashaastattelun avulla. Tutkimustuloksia koskevassa ensimmäisessä julkaisussa käsitellään WPAI-SHP-, DLQI- ja BDI-21- kyselyiden perusteella saatuja vastauksia.

Tutkimustulosten perusteella HS-taudin keskimääräinen diagnoosiviive on 13,7 vuotta. HS-tautia sairastavat olivat saaneet HS-diagnoosinsa keskimäärin 40,5-vuotiaina. Noin 30 %:lla sairastavista tautia on esiintynyt suvussa. Ihosairauksia sairastavan elämänlaatua mittaavan DLQI-kyselyn perusteella naiset kärsivät miehiä enemmän HS-taudin oireista. Naispotilaat myös raportoivat enemmän masennukseen liittyvistä oireista BDI-21-kyselyssä.

Kipu on tutkimustulosten perusteella HS-tautiin liittyvistä oireista eniten elämänlaatuun vaikuttava. Muita oireita ovat sairastavien mukaan ihoon ja pukeutumiseen liittyvät vaikeudet ja seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen. Sairastavat raportoivat myös häpeään liittyvien tuntemusten ikävistä vaikutuksista elämänlaatuun.

HS-tauti heikentää myös sairastavien työ- ja toimintakykyä. Tutkimuksen mukaan työssäkäyvät sairastavat ovat joutuneet jäämään pois töistä vuoden aikana keskimäärin 14,2 päivää. Sairaspäivien määrä vaihteli 0-120 päivän välillä eikä 50 % sairastavista työllisistä raportoinut lainkaan olleensa sairauslomalla HS-taudin vuoksi.

• Tutkimustuloksissa yllättävää on diagnoosiviiveen pituus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu noin 7-12 vuoden diagnoosiviiveestä1,2. Lisäksi yllättävää on se, että sairastavat kuvaavat kivun HS-taudin lamaannuttavimmaksi ja eniten toimintakykyä heikentäväksi oireeksi. Aiemmissa tutkimuksissa kipua on kuvattu muun muassa tuntemukseksi kuumuudesta ja paineesta iholla. Tutkimuksemme perusteella voidaan sanoa, että suomalaiset HS-potilaat ovat tautinsa ja töistä poissaolon suhteen hyvin sitkeitä, sanoo Kluger.

Tutkimustulokset julkaistiin Skin Appendage Disorderin numerossa 2017:3. Julkaisun elektroninen versio löytyy osoitteesta: https://www.karger.com/Article/FullText/455236

Tutkimus jatkuu HI-FI-tutkimuksena (A cross-sectional study on Hidradenitis suppurativa disease burden in Finland) koko Suomessa ja siitä on odotettavissa tuloksia vuoden 2018 aikana.

Tutkimuksen tekijöistä Nicolas Kluger työskentelee iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärinä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Martta Ranta työskentelee AbbVie Oy:ssä lääketieteellisestä tutkimuksesta vastaavana ja Martina Serlachius lääketieteellisenä asiantuntijana. 

Lisätietoja:

Nicolas Kluger
Lääketieteen tohtori, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
+358 9 471 86530
nicolas.kluger@hus.fi

Anne Lehtonen
Lääketieteellinen johtaja
AbbVie Oy
+358 40 9022 397
anne.lehtonen@abbvie.com

FIHUM170250/06.2017

Lähteet:

1.Jemec G. Hidradenitis Suppurativa. N Engl J Med, 2012; 366:158-164.

2.Zouboulis et al. Hidradenitis Suppurativa/Acne Inversa: Criteria for Diagnosis, Severity Assessment, Classification and Disease Evaluation. Dermatology 2015;23: 184–190.